Ođđajagisárdni 2024

Dasto lea fas áigi guođđit vel ovtta jagi - ja vuordámušat leat dasa maid ođđa jahki buktá. Oallugiidda lea 2024 sihkkarit leamaš dábálaš jahki. Earáide jahki mii buvttii positiivvalaš nuppástusa. Ja earáide fas jahki go buot čáhpodii ja cuovkanii.

Midjiide bearrašii lea dát leamaš dakkár jahki go mii duođaid vásiheimmet geahččaleami das maid gierdat. Jahki goas mii leat šaddan ain eambbo diđolažžan das mii lea dehálaš dán eallimis.

Olmmošvuođa guovddážis lea dat ahte ii oktage mis beasa eret bákčasiin ja váttisvuođain. Muhtumat gillájit garraseappot go earát.

Muhto dađi bahábut lea nu ahte ii oktage beasa eret váivviin dán eallimis. Juohkehaš mis ferte gávdnat vugiid mot duste dán dili ja beassá das eret.

Mii dárbbašit muhtun siskkáldas skuffaid min siste vai sáhttit čorget ja sirret dovdduid ja bidjat ovddasvástádusa dohko gos dat gullá
Mii dárbbašit maiddái skuffaid dasa mii addá midjiide fámu, mearkkašumi ja ilu. Soaitit dárbbašit olles lođáskábe.
Ieš in leat makkárge psykologa. Muhto dan mađe lean vásihan: Lea dehálaš gávdnat vugiid mot gieđahallat váttisvuođaid vai nagodit eallit nu bures go vejolaš okto ja ovttas earáiguin.

Dán eat nagot dahkat áibbas okto.
Mii dárbbašit nubbi nuppi. Mii dárbbašit movttiidahttima ja veahki vai beassat ovddosguvlui. Mii fertet luohttit ahte šaddá buoret. Dát sáhttá leat lossa bargu. Muhto lea máilmme dehálaš bargu. Lea maiddái servodathuksenbargu.
Buot dát olbmot geat dáistalit iežaset geahččalemiiguin leat gieđat dan čanastagas maid mii ovttas hábmet. Doppe mii ovttasbargat stuorát ja smávit áššiin. Doppe mii ovttas vásihit hástalusaid. Doppe mii geahččalit ovttas dahkat buriid mearrádusaid.

Leonard Cohen lávlu muhtun lávlagis: Juohke diŋga lea veahá ráhkan. Dakko beassá čuovga sisa.

Dat addá midjiide buohkaide ođđa doaivaga go dovdat ahte juoga billašuvvá. Mun jáhkán ahte oaččošivččiimet buoret dili jos jávkadivččiimet jurdaga ahte eallin galggašii leat álki ja áinnas áibbas perfeakta. Go nu han ii leat.
Eallin sáhttá bávččagit. Mii olbmot meaddit. Áššit eai šatta nugo leimmet niegadan ja jurddašan. Muhto mii geahččalit oahppat meattáhusain.
Mii čuožžilit fas - ja joatkit.
Dát vuoibmi lea juoga hui erenoamáš midjiide olbmuide.
Ja mun jáhkán ahte lea sáhka doaivaga birra.

Ja de leat mii fas das – doaivaga luhtte. Olu jagiid lea doaivva leamaš fáddán dán eahkeda. Dat ii leat soaittáhagas. Go doaivva lea iešalddis eallima vuoibmi.
Mun jáhkán ahte mii buohkat fertet muittuhuvvot dan birra.

Mun lean nu lihkolaš ahte kantuvrras beasan dávjá deaivvadit doaivagiin.
Ukraina Presideanta Zelenskyj. Nuorra sámi Fovse-akšunisttat. Mánát Blå Kors mánáidstašuvnnas Kristiansandas. Buot leat olbmot geaiguin lean deaivvadan vássán jagiid, ja geat leat hirbmat váttis dilálašvuođain, muhto dattege eai vuollán. Sis báitá doaivva ja vuoibmi, vaikko leat váiban.

Vel doppe ge gos buot orru leamen nu seavdnjat, lea vuoibmi mii dagaha ahte olbmot vedjet fas lihkat ođđa beaivái .Vel Gazas ge. Sudanas, Afghanistanas. Ukrainas. Syrias.
Odne háliidan erenoamážit giitit din geat leat veahkkin riidoguovlluin- humaniteara organisašuvnnaid ovddas, Suodjalusas, olgoriikabálvalusas ja preassas. Giitu go veadjibehtet. Giitu go doalahehpet doaivaga heakkas.

Juoga mii munnje addá doaivaga, lea vásihit mii sáhttá geavvat go ságastallat ovttas. Go geiget gieđa soapmásii geainna ii leat ovttaoaivilis ja gii lea earálágán go mii. Dat sáhttá leat lossa rahčamuš. Muhto servodat gos eat ságastala earáiguin go singuin geat leat seammalágánat go mii, šaddá geafit ja váráleabbo.
Ovdagovvan midjiide buohkaide, leat nuorra ofelaččat. Mis leat sihke sámi, juvddálaš ja muslima ofelaččat. Dat leat nuorat geat johtet skuvllaid mielde muitalit geat sii leat, maid ovddastit, sin kultuvrra ja religiovnna birra. Gelbbolašvuohta ja gulahallan leat dávjá beaktilis dálkasat ovdagáttuid vuostá, ja dát nanne min searvevuođa.

Mii fertet deaivvadit, mii fertet ságastallat, ii fal dainna ulbmiliin ahte olahit ovttaoaivilvuođa, muhto baicca ipmirdit ja gudnejahttit nubbi nuppi.

Dán ala mii hukset buot dán riikkas. Ja dát lea maid vuođđun dan riikkaidgaskasaš ortnegii mas mii leat oassin, nugo ON:n. Ságastallan lea guovddážis go deaivvadit digaštallat moalkás áššiid gosa leat olu oaivilat ja beroštumit seaguhuvvon. Nugo várjalit min eatnama dramáhtalaš dálkkádatrievdademiid vuostá. Ja gávdnat vugiid olahit ráfi.

Mun ávžžuhan buohkaid ođđajagis bovdet muhtima geainna it leat ovttaoaivilis gáfestallamii. Dat soaitá buktit muhtun positiivvalaš fuomášumiid!
Mii eat ábut goassege heaitit ságastallamiiguin. Máilmmis, servodagas, bearrašis. Nu guhká go nagodit humadit ovttas, maiddái go leat váddáseamos dilis, de eallá doaivva.

Jagis 2025 galgat čalmmustahttit ahte leat gollan 80 jagi dan rájes go oaččuimet friddjavuođa ja nubbi máilmmisoahti nogai.
Láven muhtun iđidiid čuožžut dás Šloahtas ja geahčadit gávpoga ja Karl Johans gáhta. Iđđesroađđi badjel luohkáid ivdne almmi guvgesruoksadin ja runtan. Veahážiid mielde ealáska gávpot. Dat lea nu čáppat ja ráfálaš.
Dalle mun giitán.
Jus mannat measta 85 jagi maŋos, de lei áibbas eará govahallan: Dalle vieris fámu soalddáhat mársejedje seamma gáhtaráigge muhtun árra iđida. Sii válde min friddjavuođa. Bukte balu ja earu. Golle vihtta guhkes jagi ovdal go dát deattán viimmat nogai.

Soahti lea nu issoras.
Ráfi ja friddjavuohta mearkkaša buot.

Dán mii galgat doalahit ja muitit jagis 2025.
Mii fertet movttiidahttit min nuoraid bargat ráfi ovdii - sihke dáppe ruovttus ja muđui máilmmis. Mii fertet nannet min gearggusvuođa buot dásiin nu ahte mii ieža diehtit ahte leat álbmot vuostálastinnávccaiguin.

Mii leat velggolaččat sidjiide geat oaffarušše heakkaset min friijavuođa ovddas, ja vel boahtteáiggi norgalaččaide.

Dán oasis min historjjás lea maiddái stuora doaivva. Olu maid áiggiid čađa ovttas leat huksen, lea huksejuvvon doaivaga vuođul, huksejuvvon mollanan bázahusaid ala. Soađi ja vašuheami vuolggasajis, bođii dáhttu soabadit ja ovttasbargat ja dáid leat huksen viidáseappot maŋemus 80 jagi .
Min demokráhtalaš árvvut dagahit deháleamos suodjalusa daid háviid go min álbmot ja našuvdna biddjo geahččalusaid sisa.

Ráhkis buohkat.
Ollu mii váikkuha máilbmái, servodahkii ja min eallimii leat áššit maid eat sáhte stivret ieža. Muhto dat ii dagat ahte mii leat passiiva gillájeaddjin dáhpáhusaide.
Go mii sáhttit dahkat olu.
Mii sáhttit iežamet oaiviliid bealuštit. Sáhttit leat ustitlaččat ja jurddašit buriid earáid birra. Mii sáhttit geiget gieđa veahkkin go lea dárbu.
Juohke áidna beaivve čoahkkanit olbmot miehta riika doaimmaide mat illudahttet ja movttiidit. Juohke beaivve ožžot olbmot ođđa doaivaga ságastallamiid bokte, seanadanbuorrestagaiguin, veahkkás gieđaid ja movttiidahtti sániid bokte.
Juohke áidna beaivvi sáhttit válljet ahte dahkat juoidá buori eará olbmuide, ja nu maiddái iežamet ja min searvevuođa ovddas.

Ja jus mii dovdat ahte juoga billašuvvá ja ráhká, de dat addá vejolašvuođa čuvgii beassat sisa.

Mun sávan didjiide buohkaide buori ođđa jagi.