Ođasvuorká

Ruvdnaprinsabárra vásihii gielkámátkki beanaráidduin erenomáš luonddus Svalbárddas. Muhto dan ovdal ledje Longyearbyena mánát ja nuorat guovddážis sunno prográmmas.

Duorastaga rabai Majestehta Dronnet davviriikkalaš-sámi dáiddačájáhusa davviriikkalaš paviljongas Veneziabiennálas, ođđaáigásaš dáidaga čalmmustahttin Italias.

Juohke jagi galleda Ruvdnaprinsabárra álbmoga ja báikegottiid miehtá riikka. Dál leaba Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa Longyearbyenis go galledeaba Svalbárdda golbma beaivve.

– Bures boahtin čájáhussii «Gonagasa biillat». Leat hirbmadit illudan dán čájáhussii, dajai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon go oahpistii Dronnet Sonja DáiddaStáljas guovvamánu 10. beaivve.

Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra vuostáiválddii odne lihkusávaldatdeputašuvnnaid almmolaš Norggas. Dat dáhpáhuvai Šloahta Unna feastasálas su válddálašvuođabeaivvi oktavuođas.

Su válddálašvuođabeaivvi oktavuođas oaččui Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra bovdehusa áicat otná stáhtaráđđečoahkkima ja vásihit mot Stáhtaráđđi doaibmá Majestehta Gonagasa jođihemiin.

Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra galledii odne Stuorradikki, Ráđđehusa ja Alimusrievtti. Galledeamit ledje Prinseassa válddálašvuođabeaivvi oktavuođas mii lea bearjadaga. 

Bearjadaga ođđajagimánu 21. beaivve deavdá Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra 18 jagi. Prinseassa lea ožžon sierra kántuvrra Šloahtas, ja dát govat leat govvejuvvon su kántuvrras.

Majesteha Gonagas Harald sádde dáid dearvvuođaid buohkaide juovlabasiid oktavuođas.

Journalistaguovttos Maria Ressa ja Dmitrij Muratov leaba vuostáiváldán Nobel ráfibálkkašumi rahčamušaid ovddas ovddidit cealkinfriddjavuođa Filippiinas ja Ruoššas. Gonagasbárra ja Gonagaslaš Allavuohta  čuvvo doaluid Oslo ráđđeviesus.

Majestehtat Gonagas Willem-Alexander ja Dronnet Máxima Nederlánddas leaba stáhtagalledeamis Norggas. Duorastaga lei mátki Troanddimii gos beasaiga gullat eanet  das makkár vejolašvuođaid mearra addá ja mot galgá ruoná energiijai nuppástuhttit.  

Cealkinfriddjavuohta lea nanus sihke Norggas ja Nederlánddas, ja goappašat riikain lea vašalaš cealkámušaid vuosttildeapmi guovddážis. Nuorra servodatjienat deaivvadedje seminárai ja digáštallamii Bjørkvikas distat ovdalgaskabeaivve.

Odne maŋŋelgaskabeaivve gallededje guokte gonagasbára Frammusea Oslos. Fram-nammasaš poláraskiipas deaivvadedje sii gávcci diđolaš, áŋgiris nuoraiguin ja studeanttaiuin Norggas ja Nederlánddas eret.

Majestehtaguovttos Gonagas Willem-Alexander ja Dronnet Máxima Nederlánddas válduiga odne vuostá Norgii Šloahttašiljus.

- Jáhkán – buohkaid bealis – sáhttán dadjat mii leat dása illudan! Vimmat sáhttit čoagganit, ja fargga áigut ge lávket daid stuora uvssaid čađa ođđa bivnnuhis čájálmassii – ii dušše min oaivegávpogis, muhto Norggas, ja máilmmis, Majestehta Gonagas dajai.

– Mun sávan Sámediggái buresboahtima ovddasvástideaddji daguide ja sávan dan šaddat ávkin sámi álbmogii ja min riiki, Majestehta Gonagas dajai rahpansártnistis odne.

Majestehta Gonagas lei sajis go dat dehálaš ja mearkkašáhtti Lappekodisilla dokumeantta bođii «ruoktot» Sámi arkiivii Guovdageidnui, 270 jagi maŋŋel go rádjesoahpamuš gaskal Norgga ja Ruoŧa vuolláičállojuvvui.

Majestehta Gonagas čađahii odne 166. Stuoradikki rahpama truvdnosártni lohkamiin. Majestehta Dronnet ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa leigga maid fárus allaáiggálaš seremoniijas.

Fredrikstadas lea Gamlebyen, gávpoga boares oassi, mearra ja mearragáddi, gelddolaš nuoraidfitnodat ja el-gávpotfeargat. Buot dán beasaiga Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa muosáhit Fredrikstada galledettiin odne.

Fylkamátkki nuppi beaivvi Vikenis, ruvdnaprinsabárra finai Våleris ja Mossas ja deaivvadii olbmuiguin geat ráhkistit iežaset ruovttubáikki.

-Mii leat mannan hui earenoamáš áiggi čađa, nu ahte lea erenoamáš hávski beassat ná dál čoagganit, nu olu olbmot čoahkis, Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa dajai go Ruvdnaprinsabárra álggahii dán jagaš fylkkamátki odne.

Majestehta Gonagas lea nammadan vuosttašamanueansa Odd Máhte Hætta, Álttás, Gonagaslaš Norgga St. Olav Árvomearkka 1. luohká Riddárin.

Dán vahku lea Ruvdnaprinsa Haakon galledan Finnmárkku eanansuodjalusa. Golmma beaivvis lea Ruvdnaprinsa deaivvadan vearjogeatnegasaiguin ja muđui bargoveagain earret eará Iŋggášguolbanis ja Garnisovnnas Mátta-Várjjagis.

Majestehta Gonagas Harald sárdnidii muitodoaluin Spektrumas duorastat eahkeda. – Lea mu doaivva ahte sáhttit veahkehit guhtet guimmiideamet eallit dainna maid leat oahppan suoidnemánu 22. beaivvi vásáhusas juohke beaivvi, juohke dáfus, Gonagas dajai.

Maŋŋágaskabeaivvi bohte ollugat geat besse heakkas ruovttoluotta Utøyái maŋisbáhcciiguin ja earáiguin geaidda dáhpáhus lea čuohcan. Šattai gutnálaš čalmmusteapmi olmmošgoddimii mii dáppe dáhpáhuvai suoidnemánu 22. beaivvi 2011:s.

Logi jagi áigge - suoidnemánu 22. beaivvi 2011:s – deaivvai okta dain vearrámus terrorfallehemiin Norggas nuppi máilmmisoađi rájes. Beaivi muittuhuvvo moanat doaluin odne, ja vuosttáš lei Ráđđehuskvartála olggobealde diimmu 09.00.

Smávvafatnasat čuvvo Gonagasskiipa Norge káijái Florøas – gos Gonagasbárra lávkii gáddái ja galledii Florøa kulturviesu ságástallat ja gullat olbmuid dili birra pándemiija áigge.

Majestehta Gonagas ja Majestehta Dronnet galledeigga skiipahuksenindustriija masa koronanjoammun lea čuohcan, ja ságastalaiga nuorra olbmuin guhte lea fárren ruovttoluotta muhtin dain smávva, čáppa báikkiide Hyllestadas – nuppi beaivvi Gonagasbára mátkis Vestlandas.

Dan vahku Gonagasbárra ja Gonagasskiipa galledit 3 suohkana Oarje-Norggas. Álggos bisánedje Flåm gillái, siskkimusas Aurlandsfjordenis.

Diibmo 11.30 bođii Gonagasbearaš olggos Šloahttabalkoŋgga ala ja diibmo 12.00 čuojai "Gal mii ráhkistit dan eana" miehta Šloahttašillju. Dat lei okta váldodáhpáhusain odne ovdal go prográmma loahpahuvvui Gonagasskiippas.

Odne almmuhii Majestehta Dronnet ođđa čájáhusa "Dáidda-audiensa. Nationálamusea Dronnet Sonja DáiddaStáljas". Rahpan lei digitála dan botta go vuordit uvssaid "duođai" rahpasit.

Gonagaslaš hoava buktá odne jahkeraporta 2020.

Gonagasbearaš lea stuora morrašiin vuostáiváldán dieđu ahte Gonagaslaš Allavuohta Edinburgha Hertuga lea vádjolan.

Odne almmuhuvvojedje Gonagasbára ja Ruvdnaprinsabearraša árbevirolaš juovlagovat. Dán háve leat sii govvejuvvon Šloahttakapeallas.

- Buresboahtin min lusa deike Šloahttakapellii. Dán jagi hálidit mii juogadit adveantabottu dinguin. Sávan diidjiide buori vásáhusa ovttas minguin. 

Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsaregeanta čađahii odne 165. Stuoradikki allaáiggálaš rahpama. Majestehta Dronnet lei maid fárus rahpamis, mii lei historjjálaččat áibbas earálágan rahpandilálašvuohta.

Prinssa Sverre Magnusa konfirmašuvnna oktavuođas govvejedje sihke konfirmántta ja Gonagasbearraša Skaugumis.

Odne konfirmerejuvvui Prinsa Sverre Magnus. Prinsa konfirmerejuvvui Asker girkus, dan searvegottis gos lea čuvvon konfirmašuvdnaoahpu.

Odne lea 75 jagi dan rájes Gonagas Haakon máhcai ruoktot maŋŋel 2. máilmmisoađi. Máŋga čuođi duháha olbmo sávve Gonagassii ja Ruvdnaprinsabárrii buresboahtima go sii bohte gáddái.

Gonagasbearaš ávvudii Našunálabeaivvi sihke Askeris ja Oslos, ja sii čužžo Šloahttabalkoŋggas go buohkat lávlo "Ja, vi elsker" diibmu.

Gonagasbearaš lea badjel 100 jagi juo vuostáiváldán mánáidtogaid Šloahttabalkoŋggas Oslos. Dán árbevieru álggahii Gonagas Haakon 1906:s. Dál lea mánáidtoga ja miessemánu 17. beaivi measta seamma ášši, muhto nu ii leat álo leamaš.

– 75 jagi leat vássán min riikka historjjá iloleamos beivviid rájes: Viimmat beasaimet friddjavuođa ávvudit maŋŋá vihtta sevdnjes soahtejagiid, logai Majestehta Gonagas sártnistis Akershus ladnis odne.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leaba Kongsseterenis, Voksenkollenis Oslos. Dá leat beassášdearvuođat buohkaide Gonagasbáras.

Sáttováriid gaskkas, Ruksesábi ja Jápmaábi gaskkas, lea dološgávpot Petra. Gonagasbárra loahpahii stáhtaguossástallama Jordanis ovtta máilmmi čieža "ođđa" oavddu luhtte.

Báhtareddjiid integreren ja guovlluid gaskasaš ovttasbargu lei dehálaš fáddán Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega otná prográmmas. Gonagas Harald rámidii iežas otná sártnis Jordana barggu olahit dialoga.

Odne sávai Majestehta Gonagas Abdullah II Majestehta Gonagas Haraldii ja Dronnet Sonjai buresboahtima Jordanii. Lea vuosttaš geardi go Gonagasbárra lea stáhtaguossin Gaskanuortan.

Gonagaslaš Allavuođas Ruvdnaprinssas lei ollu otná prográmmas Mosambikas. Ealáhusaid vejolašvuođat, nissonolbmuid rolla ráfiproseassas ja el-fámu oažžun ledje dehálaš elemeanttat.

Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon álggahii odne guovttebeaivásaš guossástallama Mosambikas. Son seaivvui ikte Maputoi. Agendas lea áhpi ja biras, ealáhusat, energiija ja searvadahttin.

Eske veaigin hávdáduvvui Ari Mikael Behn Oslo duopmogirkus. Oslo bisma Kari Veiteberg sárdnidii ipmilbálvalusas. Bearaš ja ustibat ledje dievva girku.

Odne vuostáiválddii Etiopia stáhtaministtar Abiy Ahmed Ali Nobel Ráfibálkkašumi Oslo ráđđeviesus.  Sihke Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra ledje fárus dan allaáiggálaš seremoniijas.