Ođasvuorká

Odne rabai Majestehta Gonagas Harald allaáiggalaččat 155. Stuoradikki. Rahpandilálašvuođas logai Gonagas Truvdnasártni, mas leat Ráđđehusa politihka váldoáigumušat boahtte jahkái.

Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa fitnaba Vegårshei ja Gjerstad suohkaniin fylkamátkki maŋemus beaivvi. Muhto gáddái soai gal manaiga Tvedestrandas eske iđđesbeaivvi.

Odne ledje Froland ja Arendal suohkanat mat ožžo guossin Gonagaslaš Allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa. Ruvdnaprinsabárra lea golmmabeaivásaš fylkamátkkis Aust-Agderis, ja soai joavddaiga Arendalii odne iđđes.

Ruvdnaprinsabára golmma beaivásaš fylkamátki Aust-Agderis álggii odne. Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa mátkkošteaba Gonagasskiippain, ja odne soai duolmmasteigga gáddái Lillesanddas.

Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra lea álgán Jansløkka mánáidskuvlii Askeris. Sihke váhnemat ja áhkku ja áddjá čuvvo Prinseassa skuvlii vuosttaš skuvlabeaivvi.

Ruvdnaprinsabára Humanitære Foandda stivra lea dán jagi mearridan doarjut prošeavtta ”Ungt entreprenørskap” – mii lea Strømmestiftelsen ja Misjonsalliansen oktasaš prošeakta.

Majestehta Dronnet Beatrix loahpahii iežas golmmabeaivásaš stáhtaguossástallama Bergenis duorastaga. Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja čuovuiga nederlándda Dronnega go son lei hansagávpogis guossin.

Majestehta Gonagas sávai eske ovdalgaskabeaivvi buresboahtima Nederlándda Majestehtii Dronnet Beatrixii Norgii. Dronnet Beatrix lea golmmabeaivásaš stáhtaguossástallamis Norggas, ja su vuostáiválde allaáiggalaš buresboahtinseremoniain go son bođii Osloi.

Majestehta Gonagas addá odne Abelbálkášumi professorii John Torrence Tate Gamle Logenis. Professor Tate oažžu bálkášumi ” dan stuora barggu ovddas maid son lea bargan ja mas guhká juo leamaš váikkuhus lohkoteoriijai”.

Gonagasbearaš dearvvaha Oslo mánáidtoga Šloahttabalkoŋggas diibmu 10.30 rájes odne. Ruvdnaprinsabearaš ávvudišgoahtá beaivvi Skaugumis, gos sii vuostáiváldet Asker mánáidtoga diibmu 08.15 rájes.

Gonagas Majestehta sávai Ruošša presidentii H.E. Presideanta Dmitrij Medvedevai ja su roavvái Svetlana Medvedevai buresboahtima Norgii allaáiggalaš seremoniijas olggobealde Šloahta eske ovdalgaskabeaivvi.

Gonagas Majestehta lei odne eahket gállakonsearttas Operaviesus. Konsearta lei nuorra fioliidnačuojaheddjiid allaárvosaš Menuhin gilvvu loahpahanlágideapmi, ja lei Gonagas Harald gii attii bálkášumi dan guoktái geat vuittiiga.

Gonagaslaš hoava jahkedieđáhus muitala Gonagasbearraša almmolaš doaimmaid ja Hoava bargguid birra jagis mii lea vássán. Das muitaluvvojit maid buot ánsomearkkat ja medáljat maid leat addán. Dás čuovvu oaniduvvon jahkedieđáhus. Olles jahkedieđáhusa sáhtát viežžat go čuovut čujuheaddji dás olgešbealde (PDF).

- Finnmárkovuodjimiin ovttastahttojuvvojit ollu buorit fámut: Falástallan, luonddu muosáheapmi, eaktodáhtolašvuohta, kultuvra, ealáhusdoaimmat, internašuvnnalaš solidaritehta ja mátkkoštallan - buohkat barget ovttas ja lágidit earenoamáš ollislaš vásáhusa.

Odne, ođđajagimánu 21. beaivvi, deavdá Prinseassa Ingrid Alexandra guhtta jagi. Riegádanbeaivvi oktavuođas leat almmuhuvvon Prinseassa govat. Dat leat govvejuvvon Ruvdnaprinsabára opmodagas Skaugumis Askeris.

Odne lei Gonagasbearaš čoahkkanan govvedeapmái Šloahtas. Stuora bihpporgáhkkoviessu lei biddjojuvvon Stuora feastasálii ja dat galggái árbevirolaččat čiŋahuvvot.

Maŋemus beaivvi Gonagasbára Lulli-Afrihkká stáhtaguossástallmis, čuovvuba soai sihke dutkan- ja oahpahussemináraid ja beassaba maid oaidnit dearvvašvuođastašuvnna the Uitzig Clinic. Soai fitnaba maid nuorra borjjasteddjiid guossis Zeekovlei Yacht Clubas.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet mátkkošteigga Cape Town gávpogii nuppi beaivvi iežaska Lulli-Afrihkká stáhtaguossástallamis. Dáppe rabai Dronnet čájáhusa ”Strengths and Convictions” maŋŋá go Gonagasbárra lei boradan almmolaš lunsja ovttas ráfibálkášumi vuitiiguin ovdalaš seamma beaivvi.

Odne álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet golmmabeaivásaš stáhtaguossástallama Lulli-Afrihkkás. Gonagasbárra mátkkošta njunnošis sáttagottis mas leat mielde norgga jođiheddjiid, kultuvrra ja ealáhusaid ovddasteaddjit.

Majestehta Gonagas rabai odne 6. Sámedikki. Gonagas Harald logai rahpansártni ja Majestehta Dronnet čuovui maid rahpandilálašvuođa.

Majestehta Gonagas lea nammadan dáiddara Mari Boine vuostáiváldit ánssu man namma lea Ridder 1. klasse av Den Kongelige Norske St. Olavs Orden. Dan ánssu son oažžu su máŋggabealát dáiddalaš bargguid ovddas.

Majestehta Gonagas rabai mannan mánnodaga Soahtehistorjjálaš báikki Gieddenjunis/Basieváries. Stuora muitobázzi lea ceggejuvvon muitun sidjiide geat dien báikkis gahčče go sohte duiska soahteveaga vuostá cuoŋománu 24. beaivvi 1940.

Majestehta Gonagas Harald attii Abelbálkkašumi professor Mikhail Gromovii allaáiggalaš seremoniijas Gamle Logenis odne. Majestehta Dronnet čuovui maid dán dilálašvuođa. Ovdal gaskabeaivvi vuostáiválddii Gonagasbárra bálkkašumi vuoiti audienssas Šloahtas.

Árbevieru mielde dearvvaha Gonagasbearaš mánáidtoga Oslos Šloahttabalkoŋggas diibmu 10.30 rájes odne. Ruvdnaprinsabearaš dearvvahii maid Asker mánáidtoga olggobealde Skauguma odne iđđesbeaivvi.

Gonagaslaš allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa čuovuiga árbevieru mii guhkes áiggi juo lea leamaš, go guossástalaiga Finnmárkku guovvamánus. 40 jagi dás ovdal vulggii dalá ruvdnaprinsabárra vuosttaš guhkes mátkái Finnmárkui. Dat šattai vuođđun jahkásaš fylkkamátkkiide.

Maŋemus beaivvi stáhtaguossástallamis mátkkoštedje Májestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet, Canada generálguvernøra ja Jean-Daniel Lafond Tromsii. Doppe sii váccašedje gávpotguovddáža gáhtaid mielde, ovdalgo manne ráđđehuslunsjii ja kulturseminárii Universitehtas.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet sávaiga Canada generálguvernørii, H.E. Michaëlle Jeanii, ja hearrá Jean-Daniel Lafondii buresboahtima Norgii. Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leigga maid fárus buresboahtinseremoniijas Šloahttašiljus.

Petroleumsverksemda stod i fokus da DD.HH.KK. Kronprinsparet besøkte Veracruz torsdag. Kronprins Haakon besøkte eit produksjonsskip i Golfen, og Kronprinsessa opna eit seminar der norsk-mexicansk samarbeid innan energisektoren var eit viktig tema.

Mannan gaskavahku rabaiga Gonagaslaš Majestehtaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseasssa eamiálbmotseminára Mexico City antropologalaš museas. Dan maŋŋá mátkkoštii Ruvdnaprinsabárra viidáseappot Veracruz, gos soai čađaheigga duorastaga prográmma.

Den andre dagen av DD.KK.HH. Kronprinsen og Kronprinsessens besøk i Mexico omfattet både næringsinteresser, helse og kultur. I tillegg foredro Kronprins Haakon om tusenårsmålene på UNAM - Universidad Nacional Autónoma de Mexico.

Mánnodaga álggaheigga Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa iežaska almmolaš guossástallama Mexicos. Ruvdnaprinsabárra lea Mexicos njukčamánu16. – 19. beivviid.

Majestehta Dronnet lei mielde Hamsun-jagi 2009 almmolaš rahpamis Nationalbibliotehkas. Leif Hamsun, Knut Hamsun mánáidmánná, doaimmahii almmolaš rahpama, go gaikkehii ovtta kaleanddarbláđi mii lei válljejuvvon ávvudeapmái symbolan.

DD.KK.HH. Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit searvaba Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmái Kárášjogas odne.

DD.KK.HH. Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit finaiga Guovdageainnus ja Kárášjogas Sámi álbmotbeaivvi ávvudeami oktavođas guovvamánu 6. beaivvi.

Ođđajagimánu 21.beaivvi devddii Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra vihtta jagi. Dan oktavuođas čájehii Gonagaslaš hoavva Prinseassa ja Ruvdnaprinsabearraša govaid.

Prinseassa Märtha Louise ja Ari Behn nieida, Emma Tallulah Behn, gásttašuvvui Šloahttakapeallas odne diibmu 14.30.