Ođasvuorká

Guovddážis dáid beivviid stáhtaguossástallamis lea Suoma ja Norgga ovttasbarggu nanusmahttin. Eske iđđes čuovui Majestehta Gonagas Presideantta Sauli Niinistö Girjjálašvuođavissui/Litteraturhuset, gos Presideanta doalai logaldallama «In the same neighbourhood».

Odne ovdalgaskabeaivvi besai Majestehta Gonagas sávvat Suoma Presidentii H.E. Sauli Niinistö ja roavvái Jenni Haukioi buresboahtima Norgii. Gonagas ja Dronnet leaba vuostáiváldit Suoma Presideantabára golmmabeaivásaš stáhtaguossástallamis Norggas.

Odne rabai Majestehta Gonagas Harald 157. dábálaš Stuoradikki allaáiggalaččat –seremoniija čađahuvvo Vuođđolága § 74 mearrádusa mielde.
Gonagas Harald, Stuoradikki

Prinseassa Ragnhild, Lorentzen roavvá hávdáduvvui Šloahttakapeallas bearjadaga. Prinseassa oađđái jaskadit iežas ruovttus Rio de Janeiros Brasilas čakčamánu 16. beaivvi ja šattai 82 jagi boaris.

Prinseasse Ragnhild, Lorentzen roavvá hávdáduvvo Šloahttakapeallas bearjadaga čakčamánu 28.beaivvi 2012. Prinseassa gistu vurdojuvvo Gardermoenii čakčamánu 22. beaivvi.

Majestehta Gonagas lea stuora morrašiin vuostáiváldán dieđu ahte Prinseassa Ragnhild, Lorentzen roavvá, lea jápmán. Prinseassa oađđái jaskadit iežas ruovttus Rio de Janeiros Brasilas, čakčamánu 16. beaivvi 2012 diibmu. 09.45 báikkálaš áiggi.

Riegádanlávlla čuojai Šloahttašiljus odne. Badjel 3.000 mánáigárdemáná ledje boahtán Šloahta lusa ávvudit Gonagasbára. Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja návddašeigga mánáid lávlaga Šloahttabalkoŋggas.

Odne loahpaheigga Gonagaslaš Allavuohta Wales Prinsa ja Cornwall Hertuginne iežaska guossástallama Norggas. Ovttas Majestehtaguovttuin Gonagas Haraldiin ja Dronnegiin finaiga soai «Kongelige reiser» čájáhusas Kunstindustrimuseas.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leigga Gonagaslaš Allavuođa Wales Prinssa ja Cornwall Hertuginne láidesteaddjit Bergenis nuppi beaivvi bára Norgga guossástallanmátkkis.

Odne álggaheaba Gonagaslaš Allavuohta Wales Prinsa ja Cornwall Hertuginne almmolaš guossástallama Norggas. Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leaba gussiid láidesteaddjit guossástallanáiggi, mii lea golbma beaivvi.

Hennes Kongelige Høyhet Kronprinsessen har idag hatt møter i UNAIDS og fått oppdatering på deres banebrytende involvering av unge i aidsarbeidet.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet, Ruvdnaprinsabearaš, Prinseassa Märtha Louise ja Prinseassa Astrid ledje buohkat boahtán “Gonagasbearrašiid mátkkit 1905-2005 ” ávvučájáhusa rahpamii Kunstindustrimuseai Oslos gaskavahku.

Sotnabeaivvi 12. beaivvi guovvamánus ávvudit Prinseassa Astrid, Ferner roavvá gállamállásiiguin Gonagaslaš šloahtas. Prinseassa lei Norgga njunušnisu ollu jagiid, ja lea ain hui doaimmalaš ollu suodjaleaddjidoaimmain ja Ruvdnaprinseassa Märtha muitofoandadoaimmas

Odne lei Gonagasbearaš čoahkkanan Šlohttii juovlagovvemii. Govvedeapmi lei rukses saloŋggas, gos Majestehta Dronnet logai muitalusaid.

Lullipolaávvudeapmi lei odne, ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa lei ávvudoaluin Romssas – jiekŋaábi verráhis.

Odne lea mearkabeaivi goas čalmmustahttet dan ahte lea 100 jagi gollan dan rájes Roald Amundsen ja su veahka jovde Lullipolii. Dan stuora olahusa muitet Bygdøynesas odne, gos Majestehta Gonagas rahpá ođđa Lullipolamonumeantta.

Majestehta Dronnet Sonja lea mielde "Under stor press" čájáhusa rahpamis odne. Majestehta Gonagas Harald, Majestehta Dronnet Silvia ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon leat maid mielde čájáhusa rahpamis, gos Dronnega iežas dáiddalaš barggut maid leat oassin.

- Cahkkehehkot čuovgga giitun Norgga veteránaide. Nie loahpahii Majestehta Gonagas Harald sártnistis go rabai veteránamonumeantta Touchpoint Áisejogas odne.

Majestehtat Gonagas Harald ja Dronnet Sonja loahpaheigga odne iežaska USA guossástallanmátkki. Mátki loahpahuvvui go soai finadeigga Norgga Mearraolbmuid girkus New Yorkas.

Odne šattai Oslo Operaviessu ja Stavangera Geopárka oassin the Museum of Modern Art (MoMA) čoakkáldagas New York gávpogis. Dat dáhpáhuvai go Majestehta Dronnet attii dien guokte modealla ja arkiteaktatevnnegiid skeaŋkan museai.

Mannan vahku loahpas álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet almmolaš USA guossástallama. Soai galgaba doppe mátkkoštit logi beaivvi. Gonagasbárra galgá fitnat Iowas ja Minnesotas, ja mátki loahpahuvvo New Yorkas.

Majestehta Gonagas doaimmahii odne 156. dábálaš Stuoradikki allaáiggalaš rahpama. Dán árbevirolaš seremoniija mannolat leat mearriduvvon Vuođđolága § 74:s.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leigga Mátta-Afrihkká Presideantta, H.E. dr Jacob Zuma ja su roavvá Tobeka Zuma mielde ollu guossástallamiin odne. Gonagasbára ja Presideantabára prográmmas ledje sihke ealáhusat, dearvvašvuohta ja kultuvra.

Odne álggahii H.E. Presideanta Jacob Zuma ja su roavvá Tobeka Zuma stáhtaguossástallama Norggas.

Majestehta Dronnet rabai Mihcamareahket almmolaččat turistageaidnoprošeavtta Steilneset. Dát muitobáiki Finnmárkkus lea okta dáiddára Louise Bourgeois maŋŋemus stuora dáiddalaš bargguin.

Ledje stálut mat vuostáiválde Gonagasbára go soai eske beaivet joavddaiga Berg suohkanii Sážžás. Vaikko ii lean ge jur ieš Sážžástállu mii čuoččui kaias, muhto okta stuora stállu ja vihtta smávva stáloža sávve Gonagassii ja Dronnegii liegga buresboahtima.

Odne guossástallaba Májestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Rivttát ja Loabát suohkaniid. Riddokultuvra lei guovddážis Rivttágis, ja sámi kultuvra fas čalmmustahttejuvvui earenoamážit Loabágis.

Odne álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet iežaska fylkamátkki Tromssa fylkkas. Gonagasbárra geavaha Kongeskipet Norge dán mátkkis, ja eske ovdalgaskabeaivvi manaiga soai ja sudno mieldemátkkálaččat gáddái Evenáššis Skániid suohkanis.

Odne addá Majestehta Gonagas Harald allaárvosaš Abelbálkášumi John Willard Milnorii. Professor Milnor oažžu bálkášumi ”dan ovddas go lea guorahallan ja fuomášan topologiijas, geometriijas ja algebras ođđa dieđuid main lea boahtteáigái mearkkašupmi”.

Gonagasbearaš dearvvaha mánáidtoga Oslos Šloahttabalkoŋggas odne diibmu 10:30 rájes. Ruvdnaprinsabearaš vuostáiváldá vuos mánáidtoga Askeris olggobealde Skaugum diibmu 08:15.

Nuppi beaivvi stáhtaguossástallamis Kroatias lei Gonagasbárra hámmángávpogis Šibenik. Dan beaivvi prográmma guovddážis ledje oktasaš prošeavttat ja beroštumit mat gusket maritimasuorgái.

Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leaba stáhtaguossástallamis Kroatias miessemánu 12. ja 13. beivviid. Buresboahtinseremoniija lei odne iđđes presideantapalássas.

Majestehta Gonagas Harald rabai odne ealáhusseminára Slovenian – Norwegian forum of competence, ja dan maŋŋá finaiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet ovttas geahččamen máŋga prošeavtta maid Norga lea dorjon.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet álggaheigga odne stáhtaguossástallama Šlovenias. Presideanta Danilo Türk ja su roavvá Barbara Miklič Türk sávaiga Gonagasbárrii buresboahtima šloahtas man namma lea Brdo Castle, mii lea olggobealde Ljubljana.

Miessemánu 2. beaivvi bargagohte Gonagaslaš šloahta váldosoaji dáhki divodemiin. Lea Statsbygg mii doaimmaha dan barggu, lagas ovttasbarggus Gonagaslaš hoavain ja Riikaantikvárain.

Maŋŋemus beaivvi Gonagaslaš Allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa Ghana guossástallamis ledje riidduideastadeamit ja ráfisuodjaleapmi guovddážis.

Odne finadedje Ruvdnaprinsabárra ja biras- ja ovddidanministtar Erik Solheim Ekumpoano gilážis mii lea Ghana mearragáttis, bures guokte diimmu vuodjinmátki oaivegávpogis Accras. Ulbmilin lei geahččat prošeavttaid mat leat ovttasbargu gaskal Ghana ja UNICEF.

Odne álggahii Ruvdnaprinsabárra almmolaš guossástallama Ghanas. Njunnošis lea biras- ja ovddidanministtar Erik Solheim. Ulbmil guossástallamiin lea čalmmustahttit bureslihkostuvvan stáhta Afrihkás, mii lea ovdagovvastáhtan dien guovllus.

Gonagaslaš hoava jahkedieđáhus lea dál doaimmahuvvon Stuoradikki Presideantadoibmii, Ođastus-, hálddahus – ja girkodepartementii ja Riikkarevišuvdnii. 2010 jahkedieđáhus čájeha Gonagasbearraša viiddis almmolaš prográmma.

Republihka Litauen presideanta, H.E. Dalia Grybauskaitė lea guovttebeaivásaš stáhtaguossástallamis Norggas. Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet sávaiga Presidentii buresboahtima allaáiggalaš seremoniijas Šloahttašiljus ikte.

Gonagasbearaš lei Dálveoaivegávpogis go Oslo sávai olles máilbmái buresboahtima sabehiiguin gilvvohallat MM - gilvvuin odne eahkes. Badjel 50.000 olbmo ledje boahtán čuovvut rahpanseremoniija Universitehtašiljus.

Gonagaslaš Allavuohta Dronnet lei mielde Barents Spektakel rahpamis ikte eahket. Rájit ja nuppástuvvi rájit lea dán jagi festivála fáddá. Mind the Map! Goal lea guovddáš ja gos leat doaresbealbáikkit?

Odne, 21. beaivvi ođđajagimánus deavdá Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra čieža jagi. Dan beaivvi oktavuođas almmuhuvvojit prinseassa govat.

Kruvnnaprinssa bearáš lea leamašan mátkkis skábmamánu loahpa rájes. Sikkim báikkis nuortadavvi Indias sii deaivvadedje NRK joavkkuin, ja leat sádden ruoktot juovladearvvuođaid filmmain ja govaiguin.

Sudno Majestehtat Gonagas ja Dronnet leigga mielde ávvodoaluin mat lágiduvvojedje Nobel ráfibálkkašumi juolludeami oktavuođas Kiinná olmmošvuoigatvuođa áŋggirdeaddjái Liu Xiaoboai odne.

Gonagaslaš Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet loahpaheigga guossástallama Slovakias ruvkegávpogis Banská Štiavnicas.

Majestehta Gonagas siterii Bjørnson go rabai norgga-sloavakia seminára man fáddán lei fitnodagaid servodatovddas-vástádus. Bjørnson lei maid guovddážis maŋŋil dán beaivvi, dasgo Gonagasbárra rabai sierra Bjørnsončájáhusa.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet álggaheigga odne stáhtaguossástallama Slovakia republihkas. Lea vuosttaš geardi go Norggas leat ovddasteaddjit stáhtaguossin Slovakias dan rájes go dát riika šattai sierra riikan 1993:s.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet oahpisteigga Presideantta Doris Leuthard ja dr Roland Hausin Rikshospitálii odne iđđesbeaivvi. Doppe lei seminára medisiinnalaš teknologiija birra, Sveitssa stáhtaguossástallama nuppi beaivvi.

Sveits stáhtaguossástallan álggii odne. Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet vuostáiválddiiga Presideantta Doris Leuthard ja dr Roland Hausin allaáiggalaš seremoniijas Šloahttašiljus.