Maritimaberotumit ibenikas
Nuppi beaivvi stáhtaguossástallamis Kroatias lei Gonagasbárra hámmángávpogis Šibenik. Dan beaivvi prográmma guovddážis ledje oktasaš prošeavttat ja beroštumit mat gusket maritimasuorgái.
Šibenik lea Dalmatia mearragáttis, sullii gávcci miilla davábealde Split gávpoga. Čiekŋalis vuotna dagaha dán báikki hui lunddolaš hámmánin.
Rabai maritimguovddáža
iNAVIS lea innovašuvdnaguovddáš gos norgga ka kroatia eiseválddit ovttas galget ovddidit maritimasuorggi Kroatias. Guovddáš galgá ásahit buori vuođu eiseválddiid, ealáhusaid ja oahppo-ja dutkanásahusaid ovttasbargguide.
Gonagas Harald rabai dien guovddáža ja gesii liinni eret plakeahtas mii lea vistti boađáhagas. Sártnistis deattuhii Gonagas ahte mearrajohtolat ja shipping álo lea lemaš dehálaš oassi Norgga ja Kroatia ovttasdoaimmas, ja ahte Kroatia dál lea seammadássásaš ovttasbargi maritimsuorggi ovddideamis.
In recent years, Croatia has developed at an amazing pace. With the establishment of the Šibenik Maritime Innovation Centre as a joint Croatian-Norwegian enterprise, Croatia has become a partner country with which Norway cooperates on equal terms. (
)
I believe that iNavis will provide a good basis for further development and promotion of our shared and long-established expertise in the maritime sector and shipping industries.
Merriibijai ”Hedda” ja ”Hælge”
iNAVIS báikkis vulggii Gonagasbárra viidáseappot Prgin nautisk guovddážii. Doppe merriibvijai Dronnet Sonja norgga fatnasiid ”Hedda” ja ”Hælge”.
Nautical Centre Prgin (NCP) lea konserna mas leat 10 fitnodaga, mat buohkat gullet maritimsuorgái. Doaibma álggahuvvui charteriin 1995:s, ja dál doaimmaha konserna maid skiiparáhkadeami ja marina, ja das lassin dat lágida fanasmeassu Adriatic Boat Show.
”Hedda” ja ”Hælge” leat norgga fitnodaga Nordic Aqua Boats fatnasat ja leat huksejuvvon Šibenikas.
Šibenika historjjálaš musea
Gonagas ja Dronnet bođiiga Šibenika historijjálaš guovddážii maŋŋá go leigga leamaš guids fárus borjjasfatnasiin M/Y Kadena. Sii bohte gáddái hámmánii mii lea St. Jacoba katedrála lahka, ja doppe sin vuostáiválddii bisma Ante Ivas.
Šibenik historjjá sáhttá dokumenteret gitta 1066-logu rádjái, muhto ollu billistuvvui 1990-logu boargársoađis, sihke boaresgávpot ja katedrála bombejuvvo. St. Jacoba katedrála lei gárvvis 1536:s ja rehkenasto leat deháleamos renessansehukset Kroatias. Dat biddjojuvvui UNESCO máilmmikárbelistui jagis 2000, ja vahágat maid bomben daguhii, leat divoduvvon.
Gonagas Harald ja Dronnet Sonja beasaiga fitnat geahččame dan boares katedrála, ja báikkálaš lávlunjoavku lávllui Gonagasbárrii.
Loahpahedje maŋŋel almmolaš lunšša
Gonagas ja Presideanta Ivo Josipović leigga preassačoahkkimis guossástallama loahpaheamis, ovdal go Gonagasbárra ja Presideanta manne sátnejođiheaddji Ante upanović’lunšaguossin Ráđđeviesu restaurántii.
Maŋŋel boradandilálašvuođa válddiiga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja earu Presideanta Josipovićiin ja nu loahpahuvvui sudno almmolaš guossáatallan Kroatias.
Fáktadieđutr Kroahtalaš republihka birra
Oaivegávpot: Zagreb
Stuorámus gávpogat: Zagreb, Split ja Rijeka.
Viidodat: 56 542 km²
Olmmošlohku 2011: 4,4 miljovnna
Almmolaš giella: Kroáhtalašgiella
Stivrenvuohki: Republihkka
Stáhtaoaivámuš 2011: Presideanta Ivo Josipović
Norga ja Kroatia ásaheigga diplomáhtalaš oktavuođaid 1992:s. Gonagasbára guossátallan miessemánus 2011 lea vuosttaš Norggas stáhtaguossástallan dán riikkas. Ovddit Presideanta Stjepan Mesić guossástalai Norggas 2005:s.
Norgga prošeaktaovttasbargu Kroatiain lea eanas leamaš merrii gullevaš suorggi ovttasbargu ka miidnačorgen.
Lagabui 135 000 norgga turistta fitne Kroatias 2010:s, ja dađistaga eanebut leat doppe fitnan maŋemus jagiid.
Gáldu: OD
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.