Dáhkki dáhki alde
Miessemánu 2. beaivvi bargagohte Gonagaslaš šloahta váldosoaji dáhki divodemiin. Lea Statsbygg mii doaimmaha dan barggu, lagas ovttasbarggus Gonagaslaš hoavain ja Riikaantikvárain.
Barggaheaddji lea Ođasmahttin-hálddahus – ja girkodepartemeanta, ja bargu galgá bistit sullii 16 mánu, miessemánu 2011 rájes 2012 loahpageahčái.
Manne dáhkkedivodeapmi
Loahta stuora loktalanjat leat badjel 100 jagi juo leamaš galbmasat ja doppe lea hui biekkus, muhto maŋemus 20 jagis leat lovttaid atnu nuppástuvvan, ja leat muhtun muddui doalahišgoahtán doppe lieggasa. Liekkas dagaha ahte muohta mii lea dáhki alde suddá, ja čáhci golgá čađa dáhkkekonstrukšuvnnaid. Váttisvuohta šaddá vel stuorábun danin go dáhki veaikegovččas maiddái lea billašuvvagoahtán ja dan vuolde váilu bábergovččas. Siskkobealde dagaha liegga biegga kondeanssa veaikegokčasa vuostá.
Go nie doalahuvvo lávttas, de dat dagaha ahte muorra mieskagoahtá, sihke dáhkis ja maiddái guoddikonstrukšuvnnain. Dálvet šaddet jiekŋasákkit olggobeallái.
Čuovvovaš divodeamit galget čađahuvvot
Dáhkkedivodanbarggut mainguin dál leat álgán:
- Gaikut eret boares veaikepláhtaid
- Divvut osiid mat leat mieskagoahtán
- Ođđasis isoleret dáhki
- Bidjat ođđa veaikegokčasa
- Bidjat bábergokčasa
- Divvut ravdarinddá mii lea dáhki birra
- Divvut elfápmorusttegiid mat leat dáhki alde
Bargit galget divvut dan mii lea billašuvvan ja sihkkarastit dáhki boahtteáigái. Seammás galgá dáhkki loktejuvvot veaháš, vai sáhttá bures biggot ja vai sáhttet dáhki isoleret. Ođđasis isoleremiin seastá boahtteáiggis liggengoluid.
Dáhkki mii lea ráhkaduvvon bargiide, suodjala Gonagaslaš šloahta divodanbargguid botta.
Dáhkki dáhki alde
Luovos dáhkki dat lea addán prošektii nama, ja dan olbmot oidnet buoremusat huksenáiggi. Luovos dáhkki suodjala Šloahta dan botta leat bargamin dáhki alde.
Luovos dáhkki ceaggá gávcci juolggi alde, mat leat ceggejuvvon Šloahta olggobeale seinniid mielde. Juolggit eai leat giddejuvvon Šlohttii, muhto leat giddejuvvon rusttegii mii lea eatnamis. Ja bargit eai gease presennetgokčasa Šloahta ovdii barggadettiin, danin vai Šloahtta ain galgá oidnot gávpotgovas ja vai Šloahtas ain sáhttet oaidnit olggos.
Geasi čájeheamit
Barggut eai hehtte moktege daid lágidemiid mat leat Rabas šloahta olis geassemánuid.
Dáhkki dáhki alde
Šloahta váldosoaji dáhki lea divodeamen. Luovos dáhkki mii ceaggá gávcci juolggi alde suodjala Gonagaslaš šloahta dan botta barget divodanbargguiguin.
Huksejeaddji:
Statsbygg ovttas Gonagaslaš hoavain ja Riikaantikvárain. Barggaheaddji lea Ođasmahttin, -hálddahus – ja girkodepartemeanta
Huksenbarggut álge: Miessemánu 2. beaivvi
Bargguiguin gerget: Ultimo 2012
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.