Ovttasbargu dearvvašvuođasuorggis  

Gili gávpebáikkis lei álbmotoaivámuš ja boarrásiid ovddasteaddjit geat sin vuostáiválde.

Ovttasbargu dearvvašvuođasuorggis

UNICEF doarju Ghana dearvvašvuođasuorggi prošeavtta "High Impact Rapid Delivery"- mii lea okta ON Duhátjagibargguin maid ráđđehus čuovvola, mii guoská dasa ahte eastadit mánáid ja etniid jápmima.

Ruvdnaprinsabárra ja ministtar besse deaivvadit eaktodáhtolaš bargiiguin ja buohccidivššáriiguin geat barget dien guovllu báikkálaš dearvvašvuođastašuvnnas. Guossit besse gilis vázzit ja oaidnit movt olbmot ođđet olgun malariijatelttiid vuolde go lea beare báhkas viesus oađđit. Dat lea hálbbes ja álkis vuohki caggat malariija njoammuma.

Sii vázze Atlánteráhpegáttis gos besse oaidnit go báikkálaš guolásteaddjit buktet gáddái guoli maid dan beaivvi ledje bivdán.

Dearvvašvuođastašuvnnas

Dakka olggobealde gili lea dearvvašvuođastašuvdna gos barget guokte buohccidivššára ja guokte eaktodáhtolaš bargi. Sin váldobargun lea eatni ja máná dearvvašvuohta, diagnostiseren ja dálkasiid juohkin ja malariija, diaré ja gosaheami dálkkasteapmi. Dasa lassin fállá dearvvašvuođastašuvdna hiv-iskama ja čuovvoleami. Pasieanttat geain leat duođalaš sivat, doaimmahuvvojit viidáseappot dearvvašvuođasystemas.

Ruvdnaprinseassa beasai oaidnit movt sii álkis vugiin gávdnet lea go olbmui njommon hiv, ja doppe muitaledje maid movt sii čuovvolit pasieanttaid. Go bálddastahttá eará riikkaiguin Afrihkás, de ii leat hiv/aids nu issorasat viidánan Ghanas. Birrasii 2 % álbmogis lea ožžon dien njoammudávdda. Dat lea eanemusat njommon nissonolbmuide, ja leat ge sullii 60 % nissonolbmuin geaidda dávda lea njommon, ja dađibahábut leat dađistaga eanet áhpehis nissonolbmot geaidda hiv lea njommon.

Brenu studerenguovddáš

Norgga fitnodat jođiha studerenguovddáža Brenusis ovttas Høgskolen i Oslo ja Cape Coast universitehtain. Doppe leat eanas Skandinávia studeanttat geat čuvvot kursse Environmental Management. Dehálaš oassi pensumas lea mátkkoštit báikkiide Ghanas gos ieža besset oaidnit makkár birashástalusat Ghanas leat. Oahppu addá norgga studeanttaide buori vejolašvuođa oahppat Afrihká birashálddašeami birra.

Ruvdnaprinsabárra beasai geahčadit guovddáža ja soai beasaiga humadit sihke Norgga ja Ghana studeanttaiguin.

Sevdnjes kapihtal

Veaigin ledje Ruvdnaprinsabárra ja ministtar geahččamen Elmina castle. Ledje portugála olbmot geat álggos huksejedje dien boares latni 1482:s, ja dat šattai hui áigá juo Guineagáva gávpeguovddáš. Šlávat ledje dehálaš gávpegálvu, ja duháhiid mielde sáddejuvvojedje Afrihkás dán latnis. Dađibahábut lei Norga maid dien gávppašeamis fárus, ja dan namuhii maid Ruvdnaprinsa Haakon sártnistis mállásiin ikte eahkes:

There are also historical relations between Ghana and Norway. A dark spot here is the Norwegian contribution to the Danish-Norwegian engagement in the slave trade from the 17th till the 19th century. It is estimated that 50 000 West African slaves were taken across the Atlantic on Danish-Norwegian ships.

Ghana kulturdepartemeantta ovddasteaddjit oahpistedje ja čájehedje latni Ruvdnaprinsabárrii. Dál lea Elmina Castle biddjojuvvon UNESCO máilmmiárbelistui, muitun buohkaide geaidda šlávagávppašeapmi guoskkai ja várrehussan ahte diekkár dáhpáhusat eai galgga goassege šat dáhpáhuvvat.

Norgalaččaiguin deaivvadeapmi Ghanas

Eahkes leaba Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit vuostáiváldimis gos leat norgga fitnodagat ja norgalaččat geat ásset Ghanas. Generalkonsula Morten Gade lea bovden ja lágida dien dilálašvuođa.