Stáhtaguossit Litauenis
Republihka Litauen presideanta, H.E. Dalia Grybauskaitė lea guovttebeaivásaš stáhtaguossástallamis Norggas. Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet sávaiga Presidentii buresboahtima allaáiggalaš seremoniijas Šloahttašiljus ikte.
Karl Johan gáhtta ja Šloahttaluohkká lei čiŋahuvvon leavggaiguin ja liđiiguin guossástalli riikka ivnniiguin, nugo lea dáhpi. Nubbi oassi buresboahtinseremoniijas lei Šloahta siste, gos lei almmolaš govven Loddelanjas ja skeaŋggaid addin.
Maŋŋá lunšša oahpisteigga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja presideantta Akershus festningii. Doppe bijai Presideanta Grybauskaitė lieđđekránssa našunálmonumeantta lusa mii lea ceggejuvvon muitun norgalaččaide geat gahčče 2. máilmmisoađis.
Čoahkkimat ja nammačállimat
Gonagasbárra čuovui maid Presideanta Grybauskaitė Stuoradiggái, gos son beasai deaivvadit doaibmi Stuoradiggepresideanttain Per Kristian Foss. Presideanttas lei dan maŋŋil čoahkkin stáhtaministariin Jens Stoltenberg, ja dan maŋŋá soai ovttas vuolláičáliiga dáid dokumeanttaid:
- Memorandum of Understanding on the EEA Financial Mechanism 2009-2014
- Agreement on the transfer of sentenced persons
Gállamállasat
Eahkis lágidii Gonagasbárra gállamállasiid Šloahtas gudnin Presidentii Grybauskaitė. Sártnistis Presidentii, gesii Gonagas Harald ovdan Litauena rahčamušaid beassat luovos Sovjetlihtu okkupašuvnnas, ja man ollugat Norggas dorjo Litauena dien áššis. Norga dohkkehii Litauena iešmearrideaddji riikan juo 1921:s, ja ii geassán goassege dien dohkkeheammi ruovttoluotta. Diplomáhtalaš oktavuođat sáhtte fas ásahuvvot borgemánus 1991, ja dán jagi ávvudit ge ahte lea 20 jagi vássán dien dehálaš dáhpáhusa rájes mii guoská dán guovtti stáhtii.
Ålesundda Skiipahuksen
Odne iđđes manaiga Gonagas Harald ja Presideanta Dalia Grybauskaitė Ålesundii, gos stáhtaguossástallama nubbe oassi lea. Dien guovllu guossástallan álggahuvvo Fiskerstrand BLRT Shipyard fitnodagas. Dát doaibma lea boađus ovttasbarggus mii lea gaskal Fiskerstrand Verfta Ålesunddas ja Western Shipyard i Klaipeda, Litauenis.
Váccašeapmi Jugendstil gávpogis
Ålesunda lea dovddus danin go doppe lea Jugendstiila gávpothuksenmálle. Gávpogii šattai diet mihtilmasvuohta dalle 1904:s, go huksejedje gávpoga ođđasis maŋŋel go boares gávpotoassi bulii. Jugend, dahje art Nouveau, lei dalá huksenstiila mii geavahuvvui ođđasishuksemis, ja danin ođđa gávpogii šattai ge diet huksenhápmi.
Ålesundda sátnejođiheaddji, Bjørn Tømmerdal vuostáiválddii Gonagas Haralda ja Presideantta Dalia Grybauskaitė, ja váccii sin mielde gávpogis, ovttas guidain Sidsel Waage Aurdal. Sii fitne maid Jugendstiilaguovddážis.
Ålesundda Allaskuvla
Maŋŋel almmolaš lunšša, maid Presideanta Grybauskaitė jođihii, manaiga Gonagas ja Presideanta Ålesundda Allaskuvlii. Rektor Geirmund Oltedal vuostáválddii gussiid, geat besse gullat sihke oppalaš dieđuid skuvlla birra, ja maiddái skuvlla skiipadesign prográmma birra. Sidjiide čájehuvvo maid iešguđetlágan simulatorat mat čájehit movt skiippaid stivret ja jođihit.
Guossástallan Ålesundda Allaskuvllas loahpahii presideantta guossástallama Ålesunddas ja Norggas.
Litauen birra dieđut
Oaivegávpot: Vilnius
Stuorámus gávpogat: Vilnius, Kaunas ja Klaipėda
Viidodat: 65 300 km²
Olmmošlohku 2011: sullii 3,35 miljovnna
Almmolaš giella: Litauengiella. Ruoššagiella ja polskagiella lea unnitloguálbmogiid eatnigiella.
Stivrenmálle: Republihkka
Stáhtaoaivámuš 2011: Presideanta Dalia Grybauskaitė
Norgga ja Litauena diplomáhtalaš oktavuođat ásahuvvo fas ođđasis 1991:s, go Litauen fas šattai friddja riika. Norga ii dohkkehan goassege Sovjetlihtu okkupašuvnna.
Majestehta Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leigga stáhtaguossástallamis Litauenis 1998:s.
Norggas ja Litauenis lea viiddis ovttasbargu, sihke politihkalaš dásis ja maiddái lea ovttasbargu ja lonohallan surggiin nugo dearvvašvuohta, johtalus, oahppu ja kultuvra. Norgga ja Litauen gaskasaš gávppašeapmi lea lassánan maŋemus jagiid, ja leat ollu norgga fitnodagat dien riikkas.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.