Loahpaheaba fylkamátkki odne
Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa fitnaba Vegårshei ja Gjerstad suohkaniin fylkamátkki maŋemus beaivvi. Muhto gáddái soai gal manaiga Tvedestrandas eske iđđesbeaivvi.
Ollugat ledje boahtán dearvvahit Ruvdnaprinsabára go soai bođiiga gáddái Tvedestrandas, ja olbmot hálidedje vásihit sudno mátkkošteami viidáseappot Vegårshei suohkanii. Dan suohkanis bisánii Ruvdnaprinsabárra álggos liggenrusttetfitnodagas Vegårshei Bioenergi.
Bioenergiija ja muorramosaihkka
Vegårshei Bioenergi jođiha lávdaduvvon liggenrusttega mii geavaha biologalaš boaldámuša nugo bárkku, smáhkuid ja feara makkár vuovdebázahusaid energiijan. Stivrajođiheaddji Åsulv Løvland muitalii ja čájehii Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii rusttega. Son muitalii maid Ruvdnaprinsabárrii movt vuovdedoallu, kultureatnamat ja energiija mii lea buorre birrasii ovttasdoibmet.
Dan maŋŋá vácciiga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit viidáseappot Masis Design AS fitnodahkii. Dat fitnodat ráhkada dáiddaparkeahtaid ja eará čáppa dujiid muorra-mosaihkain. Beaivválaš jođiheaddji Hovhannes Bayadjan čájehii bargobáikki ja čilgii makkár earenoamáš teknihka diein bargguin geavahit. Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa oaččuiga iežaska muorra-mosaihkka monográmma skeaŋkan.
Bayadjan bearaš lea eret Armenias, ja Ruvdnaprinsabárrii muitaledje maid ealáhusdoaimmaid ja searvadahttima birra. Vegårshei lea máŋgga dáfus ovddabealde earáid dán suorggis, dan deattuhii maid Ruvdnaprinseassa sártnistis maid doalai maŋŋelaš.
ÁlbmotfeastaVegårsheihállas
Kvártta badjel guoktenuppelogis bođii Ruvdnaprinsabárra amfiai, gos lágiduvvui álbmotfeasta. Doppe lei sihke musihkka ja suohttasat. Ruvdnaprinseassa Mette-Marit doalai sáhkavuoru dán lágideami oktavuođas, mas son namuhii earet eará iežaska guossástallama bioenergiija rusttegis.
- Lea oppa earenoamáš oaidnit ahte juoga nu álkis ávnnas go smáhkku sáhttá adnot dan láhkái ahte das leat ná buorit birasváikkuhusat: Báikkálaš luondduávdnasiid geavaheapmi, ealáhusovddideapmi, stuora visttiid liggen dakkár boaldámušain mii ii billis birrasa ja ahte seammás doalaha eatnamiid nu ahte eai vuovdiluva buot.
Das vulggiiga soai viidáseappot Gjerstadii ja Holmen gárdimii, gos sudnuide guossohedje báikkálaš biepmuid lunšan.
Gjerstad Omsorgssenter
Ruvdnaprinsabárra lea dál Gjerstad Omsorgssenteris guossin. Mii buktit eanet dieđuid mátkkis maŋŋelgaskabeaivvi.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.