Fylkamátki Aust-Agderis

Maŋŋá almmolaš buresboahtindilálašvuođa Lillesánddas, vulge mátkkálaččat viidáseappot Evje ja Hornnes suohkaniidda, gos vuosttaš bisánanbáiki lei Minerálpárkkas.

Setesdála Minerálpárka

Minerálpárkkas oaidná hui bures dán makkár earenoamáš minerálat dan guovllus gávdnojit, ja lea ge okta dain báikkiin Sørlánddas gos fitnet eanemus olbmot. Dáppe gávdnojit ollu doaimmat mánáide ja rávisolbmuide, ja dasa lassin lea doppe čájáhusguovlu mii lea viđa várrehállii lágiduvvon.

Párkka olggobealde lei lágiduvvon álbmotfeasta go Ruvdnaprinsabárra bođii dohko, earet eará lei báikkálaš kulturskuvla guoimmuheaddjin.

Dás doalai Ruvdnaprinsa Haakon iežas vuosttaš sártni dán mátkkis, ja gesii ovdan daid stuora nuppástusaid maid suohkan lea šaddan čađahit maŋŋá go Suodjalus heaittihii iežas doaimmaid Evjemoenis 2002:s. Ja dán nuppástusa guokte konkrehta bohtosa ledje ge maid Ruvdnaprinsabára dasto finai geahččamin:

Evjeklinihkka ja Evje giddagas

Evjeklinihkka lea váldán atnui ollu dain visttiin mat ledje Evjemoenis militearaleairan. Evjeklinihkka lea báiki gos dikšut olbmuid geat leat badjemeare lossadat. Klinihkka lea ovddidan dikšunfálaldaga mii čalmmustahttá dan movt eallinlági rievdadeapmi lea ávkin dasa ahte nagoda guhkit áiggi vuollái bissovaččat geahpput.

Go Ruvdnaprinsabárra lei beassan ságastallat dikšunbáikki ássiiguin ja bargiiguin, geat muitaledje klinihka bargguid birra, de soai mátkkošteigga viidáseappot Evje giddagassii. Evje giddagas lea maid váldán atnui oasi dain visttiin mat leamaš Evjemoen militearavisttit. Das lea sadji 20 ráŋggáštuvvon olbmuide, ja lea rabas ráŋggaštanbáiki. Dasa lea ásahuvvon sierra ovttadat gárrenmirkkuid dikšumii ja dubmehallon olbmuid dikšumii.

Ruvdnaprinsabárrii čájehedje giddagasa ja soai beasaiga humadit máŋgasiin geat čohkkájit giddagasas.

UiA - Campus Grimstad

Skábmamánus 2007 rabai Ruvdnaprinseassa Mette-Marit almmolaččat Agder Universitehta, Campus Kristiansánddas. Ja odne lei ge Campus Grimstad vuorru.

Daddjo ahte máhttu lea servodaga nannoseamos vuođđogeađgi. Danin lea ge campus, gos dutkit ja studeanttat besset deaivvadit, ovddidit ja juogadit ođđa máhtu, maiddái okta servodaga deháleamos ráhkadanfámuin. Go dáppe dál lea ođđa campus, de dat nanne Grimstad saji nugo okta min deháleamos oahpahusgávpogin. Lea álki fuobmát ahte Campus Grimstad lea šaddan dakkár oahpahusbáikin mainna roahkka oažžu čevllohallat, logai Ruvdnaprinseassa rahpansártnistis.

Guovllu ovdáneapmi manná dan guvlui ahte galgá guhkit áiggi vuollái ovddidit teknologalaš Campus-guovllu mii láhčá dili ealáhusaid ja adademia ovttasbargui. Campus Grimstad boahtá šaddat bargobáikin ja skuvlabáikin birrasii 250 bargái ja 2.500 studentii geat lohket ingeniøra-, buohccidivššár-, ekonomiija- ja oahpaheaddjefága.

Sykkeliin birasgeainnu mielde

Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit duolmmadeigga sykkeliiguin ovtta oasi mátkkis Campusis Grimstad gávpotguovddážii. Soai duolmmadeigga sykkeliiguin birasgeainnu Holvigas Vesterledii. Dan soai dagaiga čalmmustahttin dihtii dan ahte Grimstad lea Sykkelgávpot. Ollugat ledje boahtán geaidnoguoraide dearvvahit sudno – dahje sykkelastit fárrolaga Ruvdnaprinsabárain.

Go jovde Grimstad gávpogii, de váccašeigga soai gávpotguovddážis. Mátkki vuolde beasai Ruvdnaprinsabárra oaidnit ja gullat sihke Ibsen-tablå, mánáidkoara ja jazz, ovdal go soai fas máhcaiga sjaluppen- fatnasii mii suvddii sudno fas Gonagasskiippii.

Eahkis lágida Ruvdnaprinsabárra vuostáiváldin dilálašvuođa bovdejuvvon gussiide «Norge» fatnasis.