Stáhtaguossit Ruoas
Gonagas Majestehta sávai Ruošša presidentii H.E. Presideanta Dmitrij Medvedevai ja su roavvái Svetlana Medvedevai buresboahtima Norgii allaáiggalaš seremoniijas olggobealde Šloahta eske ovdalgaskabeaivvi.
Majestehta Dronnet ja Ruvdnaprinsabárra leigga maid fárus buresboahtinseremoniijas, gos Gonagas ja Presideanta inspiseriiga Gardena ja dearvvaheigga almmolaš Norgga ovddasteddjiid. Presideanta Medvedev asttai maid dearvvahit norgga ja ruošša mánáid geat ledje boahtán Šloahttašilljui.
Maŋŋá buresboahtinseremoniija mátkkoštii Presideanta Medvedev Stuoradiggái, gos sus lei čoahkkin Stuoradikki presideanttain, Dag Terje Anderseniin.
Diibmu 13:00 lágideigga Gonagas ja Dronnet lunšša Šloahtas gudnin Presidentii Medvedev ja su roavvái Medvedeva. Ruvdnaprinsabárra ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, ledje maid doppe. Guossohedje Norgga borramušaid, suovastuvvon ja sálttis ja eará máisttuin lágiduvvon bohccobierggu maid ledje háhkan Finnmárkkus, bassojuvvon mearaguoli ja luomeparfait.
Muittašedje sin geat soađis gahčče
Lea árbevierru ahte stáhtaoaivámuččat geat leat almmolaš guossástallamis Norggas, bidjet lieđđekránssa našunálmonumentta lusa Akershus festningas. Gonagas Harald láidestii Presideanta Medvedev go son bijai kránssa monumeantta lusa muitun norgalaččaide geat masse heakkaset 2. máilmmisoađis.
Dmitrij Medvedev gudnijahtii maid 14 norgga soahteveterána Ruošša ávvomedáljain mii lea muitun 65-jagi ávvudeapmái dan rájes vuite Stuora váhneneatnansoađi 1941-1945.
Sovjehtalaš soahtefáŋggaid čájáhus
Stáhtaguossástallama oktavuođas rabai Falstadsenter čájáhusa Suodjalusmuseas mii čájeha sovjehtalaš soahtefáŋggaid. Gonagasbárra ja Presideantabárra besse geahččat čájáhusa mii muitala fáŋggaid historjjá.
Sullii 100.000 sovjehtalaš soahtefáŋgga sáddejuvvo Norgii 2.máilmmisoađis. Eatnasat ledje Rukses armé soalddáhat, muhto ledje maid 9000 siviila olbmo, sin searvvis 1400 nissonolbmo ja 400 máná. Ollu norgalaččat geahččaledje veahkehit fáŋggaid, sii bukte suollemasat borramuša áiddiid čađa, muhto 13.700 jápme, eatnasat jápme nelggiin, buozanvuođain ja illásteami geažil.
Soađi maŋŋil lea leamaš unnán sáhka dáid fáŋggaid eallinvuorbbi birra, ja dán čájáhusa ulbmil lea ge dovddusindahkat sin historjjá.
Maŋŋá čájáhusa manai Presideanta ja su mieldemátkkošteaddjit Vestre gravlundii, gos Presideanta Medvedev bijai kránssa monumeantta lusa mii lea ceggejuvvon muitun sovjehtalaš soalddáhiidda geat gahčče Norggas.
Bálddalasprográmma
Maŋŋá kránsabidjama Vestre gravlunddas, vulggii Presideanta deaivvadit norgga ja ruošša ealáhusovddasteddjiiguin, dat lea oassi Plaza ealáhussemináras.
Dronnet Sonja váccašii Svetlana Medvedevain ja ofelaččain Vigelandpárkkas. Dasto finaiga Dronnet ja Presideantaroavvá Našunálgalleriijas, gos direktevra Audun Eckhoff vuostáiválddii sin.
Gállamállasat
Eahkes leat gállamállasat Gonagaslaš šloahtas Presidentii Medvedev ja su roavvái gudnin.
Šiehtadusat Akershusas
Ihttin galgá Preasideanta deaivvadit stáhtaministariin Jens Stoltenberg. Lea šihttojuvvon ahte soai galgaba vuolláičállit máŋga šiehtadusa gaskal Norgga ja Ruošša Akershus festningas, ovdal go presideantabárra vuolgá Ráđđehusa guossin almmolaš lunšii Akershusas.
Presideanta Dmitrij Medvedev ja su roavvá Svetlana Medvedeva mátkkošteaba viidáseappot Danmárkui distaga maŋŋelgaskabeaivvi.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.