Stáhtaguossástallan Lulli-Afrihkkás
Odne álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet golmmabeaivásaš stáhtaguossástallama Lulli-Afrihkkás. Gonagasbárra mátkkošta njunnošis sáttagottis mas leat mielde norgga jođiheddjiid, kultuvrra ja ealáhusaid ovddasteaddjit.
Presideanta Jacob Zuma ja roavvá Zuma sávaiga Gonagassii ja Dronnegii buresboahtima allaáiggalaš buresboahtinseremoniijain Union Buildings nammasaš báikkis. Dán báikkis leat ráđđehusa ja Presideantta kántuvrrat, ja dakko birrasis lea viiddis sadji gos leat ollu muitomearkkat. Dáppe lágiduvvo maid ođđa presideanttaid virgáibidjanseremoniija.
Buresboahtinseremoniija maŋŋá beasai Gonagasbárra ságastallat Presideantabárain, ja Norgga ja Lulli-Afrihkká sáttagottit lágidedje maid oktasaš čoahkkimiid. Maŋŋelaš seamma beaivvi čoahkkimastii Gonagasbárra várrepresideanttain Kgalema Motlanthe.
Rabai olgoritpolitihkalaš seminára
Dan maŋŋá rabai Gonagas Harald almmolaččat seminára ”States in Fragile Environments” Pretoria universitehtas. Okta váldoságastalliin dán semináras lei olgoritministtar Jonas Gahr Støre. Son čalmmustahtii dan makkár hástalusat rašes stáhtat leat ráfi ja sihkarvuođa ovddidanbargguin Afriikkas. Guovddážis beaivvi prográmmas ledje hástalusat mat gusket huksemii ja vearjjuid geahpedeapmái – ja de earenoamážit antipersonellmiinnat ja klasevearjjut. Rahpansártnistis deattuhii Gonagas Harald earet eará Norgga ja Lulli-Afrihkká buori ovttasbarggu áššiin mat gusket antipersonellmiinnaid gieldimii:
- With the strong political support of our respective governments and the efforts of dedicated individuals, both countries contributed significantly to achieving this important treaty. Today this successful cooperation is being further developed in a closely linked process, working towards an international ban on cluster munitions. They are another form of silent and indiscriminate killers that affect civilians in particular.
Oahpisteapmi Freedom Parkas
Freedom Park – Friddjavuođapárka – lea alážis Pretoria gávpogis. Párka huksejuvvui dainna áigumušain ahte symbolalaččat soabadit ovdalaš riidduin, ja dat rahppui 2007:s. Párka geahččala muitalit Lulli-Afrihkká olbmuid historjjá visuálalaččat ja aktiivvalaččat.
Oahpisteaddjit čájehedje Gonagas Haraldii ja Dronnet Sonjai dán párkka, ja soai beasaiga maid deaivvadit the Field Band Foundation. Dán lihtu ulbmil lea addit nuoraide vejolašvuođa ovddidit iežaset návccaid musihkain ja dánsumiin, ja lihtus leamaš ovttasdoaibma Norges musikkorpsforbunddain juo 2001 rájes. Lonohallanprográmmain Bands Crossing Borders leat Lulli-Afrihkká korpsamiellahtut studeren ja bargan ovtta jagi Norggas, ja norgalaččat leat leamaš ovtta jagi oahpahusas Lulli-Afrihkkás.
Almmolaš baŋkeahtta
Eahkes leaba Gonagas ja Dronnet Presideanta Zuma ja roavvá Zumas guossit almmolaš baŋkeahtas mii lágiduvvo Presidential Guest House.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.