Rabaiga eamiálbmotseminára
Mannan gaskavahku rabaiga Gonagaslaš Majestehtaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseasssa eamiálbmotseminára Mexico City antropologalaš museas. Dan maŋŋá mátkkoštii Ruvdnaprinsabárra viidáseappot Veracruz, gos soai čađaheigga duorastaga prográmma.
Ruvdnaprinseassa Mette-Marit čađahii eamiálbmotseminára almmolaš rahpama Museo de la Antropologias – Mexico City antropologalaš museas. Ruvdnaprinseassa álggahii rahpansártni sámegillii, ja muitalii makkár dilli sápmelaččain lea leamaš Norggas ovdalaš áiggi, ja makkár dilli sis lea dál.
Ođđaáiggis lea sihke Norga ja Mexico bargan eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddidemiin ON:s, čujuhii Ruvdnaprinseassa: ”Norway and Mexico have a long tradition of cooperation on issues relating to indigenous peoples, particularly in international organisations like the UN. Both our countries worked hard to negotiate and promote the UN Declaration on the Rights of Indigenous Peoples.”
Maŋŋá seminára rahpama beasai Ruvdnaprinsabárra oaidnit ja gullat antropologalaš musea birra.
Museo de la Antropologia
Mexico City antropologalaš musea lea máilmmi stuorámus ja eanemus árvvusadnojuvvon. Doppe leat Mexico stuorámus čoakkáldagat ja čájáhusat mat gusket maya, aztekaid ja ollu eará dovddus eamiálbmogiid eallimii.
Ruvdnaprinsabára guossástallama oktavuođas ledje ráhkadan Carl Sofus Lumholz govain ja jienaidčohkkemiin čájáhusa. Lumholz lei norgga fuomášeaddji mátkkálaš, etnográfa ja girječálli gii mátkkoštii Mexicoi 1890:s ja orui doppe ovttas eamiálbmogiiguin oarjjadavágeahčen riikka. Girji ”Unknown Mexico” mii bođii 1902:s, lea dien ássama boađus.
Viidáseappot Veracruzii
Maŋŋelgaskabeaivvi vulggii Ruvdnaprinsabárra Mexico Citys ja soai mátkkošteigga viidáseappot Veracruzii. Veracruz lea dehálaš hámmángávpot, ja ollu norgga skiippat bisánit dán hámmánii. Eahkes leigga Rudnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa almmolaš málesguossis Museo de la Ciudad:s. Mállásiid guossohii Fidel Herrera, Veracruz stáhta guvernøra.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.