Ruoná ovttasbargu

Elektrihkalaš feargamátki Oslovuonas attii dušše smávva vásáhusaža dán suorggis, go stáhtagalledeapmi Troanddimis lei ollislaččat čadnon ruoná molsumii. Norgga teknihkalaš-luonddudieđalaš universitehta NTNU, lea ollen hirbmat guhkás ruoná teknologiija dutkamis. Gonagaslaš Allavuohta Ruvndaprinsaregeanta ja

Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa válddiiga itálialaš gussiid mielde NTUI ja sin Energy Labai.

Ruvdnaprinsabárra čuovui Presideantta Mattarella ja Laura Mattarella Troanddimii. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva.

Ruoná energiija

Sirdin ruoná energiijai gáibida maiddái ođđa teknologiija. NTNU Energiijalaboratorias dutket ja ovdánahttet fápmovuogádaga boahtteáigái. Dát fátmmasta earret eará teknologiija ihtáš beaivvi fápmofierpmádahkii, bieggafápmu mearas ja čovdosat  fápmolágideapmái  rusttegiidda mat leat čiekŋalasas.

Dá NTNU galledeamis. Govven: Gonagaslaš hoavva.

Itália importere olu energiija ja sis leat olu ambišuvnnat čadnon ođasmuvvi engergiijabuvttadeapmái. Dás sáhttá Norga leat vuogas ovttasbargoguoibmi, ja norgalaš fitnodagat leat čájehan beroštumi vejolašvuođaide maid itálialaš áhpebiegga,  biegga ja beaivvášenergiija addet.

Norga ja Itália leat dat guokte riika olles Eurohpas gos leat eanemus fearggat.  Norga lea bidjan olu návccaid  feargafanasođasmahttimii, ja lea maŋeus jagiid válljen čovdosiid main lea unnán nuoskkidanluoitin. Nu lea Norgga fitnodagain sihke čeppodat ja vásihusduogáš mii sáhttá boahtit ávkin go Itália galgá ođasmahttit sin fearggaid.

NTNUas lea hirbmat internationála biras. Presideanta Mattarella dearvvaha muhtun itálialaš studeanttaid. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva.

Energiijaseminára

Maŋŋel laboratoriagalledeami, čuvvo sii Greening the future seminára loahppaoasi universiteta aulas. Dán semináraoasi namma lei  North Sea and Central Mediterranean – perfect hubs for green industries. Ruvdnaprinsa Haakon buvttii dearvvuođaid seminárai ja Presideanta Mattarella ges loahpahii. Ruvndaprinsaregeanta čujuhii man dehálaš lea riikarájiid rastá ovttasbargat olahandihte ruoná mihtuid. Buorren ovdamearkan dasa, de son gesii earret eará ovdan mot Politecnico di Milano leat ovttasbargan itálialaš universitehtabirrasiin ja NTNUain.

- Diehttelasat sáhttá leat gáibideaddjin molsut ruoná ovdáneamis ruoná ipmlementeremii. Jus galgat lihkkustuvvat, de fertet olmmošlaš návccaide ja čehppodahkii investeret. Ja mii fertet ovttasbargat. Industriija ja universitehtat fertejit joatkit ovttasbargguin. Sii fertejit časkit oktii návccaid riikarájiid rastá.

Ruvdnaprinsa Haakon deattuhii ahte lea doaivva joatkit dainna buori ovttasbargguin mii juo lea gaskal Itália ja Norgga ruoná čovdosiid ovdáneami hárrái:

- Mun lean sihkkar ahte min ovttasbargu ovdána ain viidáseappot. Sihke Itália ja Norga leaba buori posišuvnnas máidnut innovatiiva ruoná čovdosiid. Min riikain lea olu mearragáddi, mis leat nanu maritiima suorggit. Sihke Davvimearra ja guovddáš Gaskamearra šaddaba leat guovddážis go boahttevaš jagiid šaddá sáhka buvttadit ja fievrridit ruoná energiija.

Maŋŋel seminára bovdii Troanddima sátnejođiheaddji Rita Ottervik beaiveborramuššii Árkabismagárdimis. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva

Konsearta Nidarosdomenis

Maŋŋelgaskabeaivve loahpahuvvui stáhtagalledeapmi konsearttain Nidarosdomenis, mii lea máilmmi davimus gaskaáigekatedrála.

Ovttas norgalaš-itálialaš birrasa ovddasteddjiiguin, vásihedje Ruvdnaprinsabárra, Presideanta Mattarella ja Itália Njunušroavvá konseartta guovtti oasis.  Álggos lávllui Nidarosdomena nieidakoarra ovttas organistačuojaheddjiin Petra Bjørkhaug. Dan maŋŋel čuojahii itálialaš organista Ismaele Gatti musihkka  man Bernardo Pasquini ja J.S. Bach leaba čállán. Son čuojahii dovddus Wagner-orgeliin. 

 Nidarosdomena nieidakoara lávlun mieđuštii gussiid go  guđđe katedrála.