Stáhtagalledeapmi Italias

Majestehta Gonagas Haralda buozalmasjávkama geažil, lea Gonagaslaš Allavuohta Ruvdaprinsaregeanta ovttas Majestehta Dronnegiin, galledeami doallogoddi.

Presidenta Mattarella og Njunušroavvá čuovvvu stuora delegašvudna mas leat mielde ovddasteaddjit sihke politihkas, hálddáhusas, kultureallimis ja ealáhusain. Galledeami ulbmil lea ovdánahttit dan buori gaskavuođa mii juo lea ovdalaččas dáid riikkaid gaskkas. Ruoná molsun ođasmuvvi energiijain, ruoná mearrajohtolagain, karbonačatnan-ja vurken ja alit hydrogena, leat agenda njunnožis.

Buresboahtinseremoniija

Diibmu 11.00 bođiiga Presideanta ja Laura Mattarella Šloahttašiljui ovttas Gonagaslaš Allavuođain Ruvdnaprinseassain. Šloahttašillju lei čiŋahuvvon Norgga ja Italia leavggaiguin, ja dás sávaiga Ruvdnaprinsaregeanta ja Dronnet Sonja álmmolaččat buresboahtima. Soai čuoččoheigga gudnilávdái gos guossit ja doallogoddi ovttas guldaledje Italia álbmotlávlaga ja dasto vel "Ja, vi elsker".

Laura Mattarella, Dronnet Sonja ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit gudnilávddis. Govven: Lise Åserud, NTB  

Ruvdnaprinsa Haakon mieđuštii Presideatta go son galledii ja bearráigeahčai gudnigardena Šloahttašiljus. Mánát Gamlebyen skuvllas ja Italia birrasa ovddasteaddjit Norggas, ledje boahtán čuovvut buresboahtindoaluid. Lei vejolaš dearvvait muhtuniid ovdal go manne Šlohttii almmolaš govvemii ja ságastallamiidda.

Presideanta Sergio Mattarella galleda gudnigardena Šloahttašiljus, ja su čuovvu Ruvdnaprinsa Haakon. Govven: Lise Åserud, NTB

Ruvdnaprinsa Haakonis ja Dronnet Sonjas ledje hávskás ságastallamat muhtuniiguin geat ledje boahtán Šloahttašiljui. Govven: Sara Svanemyr, Gonagaslaš hoavva.  

Kránsabidjan

Lea dáhpin ahte stáhtaguossástallama oktavuođas bidjet stáhtaoaivámušat lieđđekránssa Akershusa  Našunálamonumeantta lusa. Odne lei Italia presideanta gii ná gudnejahtii norgalaččaid geat dušše nuppi máilmmisoađis. Presideanta  Mattarella bearraigeahčai maiddái gudnigardena Akershusas ja su čuovui Ruvdnaprinsaregeanta.

Presideanta Mattarella bidjá lieđđekránssa našunálamonumeantta bokte Akershusa ladnis. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva

Kránsabidjama maŋŋel, mieđušii Ruvdnaprinsaregeanta Presideantta Mattarella Stuorradiggái gos Presideanttas lei čoahkkin Stuorradiggepresideantattain ovdal bargolunšša stáhtaministtariin,  Jonas Gahr Støre.

Galledeapmi dávvirvuorkkáin

Italias leat olu hirbmat dehálaš dávvirvuorkkát gos gávdná njunuš dáidagiid olles dáiddahistorjjás. Norga dáhttu bovdet eanet ovttasbargui gaskal Norgga ja Italia dávvirvuorkkáid ja Dronnet Sonja mieđušii Laura Mattarella guovtti njunuš dáiddamuseaide Norggas:  MUNCH  ja ođđa Nationálamusea.

Munchmusea lea okta máilmmi stuorámus vuorkkáin mii lea dušše ovtta áidna dáiddára nammii. Dáppe čájehuvvo Edvard Muncha dáidda mii lea dovddus miehtá máilmmi, áinnas ovttas eará dáidagiiguin máilmmis.. MUNCHa direktevra, Tone Hansen, juogadii sin plánaid čájáhusaid ektui Italias, ovdal go ofelaste Dronnega ja Njunušroavvá museas. Sii gallededje ovttasttusčájáhusa Uendelig mas leat mielde dovddus dáidagat, nugo Skrik, Det syke barn ja Vampyr. Dasto manne viidáseappot badjelii, gos gallededje Monumental. Sála leat guovtti gearddis ja čájeha earret eará Solen ja muhtun eará Muncha monumentála bargguin.

Ofelastin Munchmuseas. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva.

Dronnet Sonja ja Laura Mattarella maiddái vásiheigga operakvarteahta  Ensemble Solvind ja sii ovdanbukte bihtá man itálialaš komponista Saverio Mercadante lea čállán ja mas leat Pietro Metastasiot teaksta.

Nationálamusea

Ruvdnaprinsaregeanta ja Presideanta Mattarella čuovvoleigga Dronnega ja Njunušroavvá go gallededje Nationálamusea. Badjel miljovnna olbmo leat galledan ođđa musea dan rájes go rahppui 2022 geassemánu. Vuosttaš čájáhusaid searvvis lei čájáhus mas itálialaš dáiddára ja arkiteavtta  Giovanni Piranesi barggut ledje guovddážis ja miessemánu 26. beaivve rahppo čájáhus Oltre Terra ráhkaduvvon itálialaš designastudio Formafantasma bokte.

Nationálamusea boađáhagas besse guossit gullat sámi dáidaga Pile o´Sápmi birra man Máret Ánne Sara lea ráhkadan. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva.

Sii galledje eanet sálaid, earret eará designčájáhusa To dronninger møtes. Norggas leat leamaš guokte dronnega 1905- lihttoloahpaheami rájes – Dronnet Maud ja Dronnet Sonja. Dát čájáhus čájeha mot dát guokte dronnega goabbatge duogážiin ja áigodagas, leaba deavdán rolla sisdoaluin ja peršovnnalašvuođain, earret eará gárvvuid bokte

Oslo mearas

Maŋŋelgaskabeaivve lávkiiga Presideanta Mattarella ja Laura Mattarella elektrihkalaš feargga  ala mii válddii sutno mielde tuvrii Siskit-Oslovuonas. Ruvndaprinsaregeanta maiddái lei dán tuvrras mas Oslo sátnejođiheaddji Marianna Borgen lei láidesteaddjin.

Gergosat fanasmátkái Siskit Oslovuonas. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva.

Maŋemus logenar jagiid lea Oslo čađahan stuora rievdadusaid. Doppe gos ovdalaš áigge lei industriija, leat dál baicca kulturásahusat, kántuvrrat, ásodagat ja lustadoaibmaguovllut. Dáid sáhttá bures oaidnit mearas, ja sátnejođiheaddji muitalii Oslo Ráđđeviesu birra- mii lea huksejuvvon itálialaš gaskaáiggi gávppogiid ráđđeviesuid inspirašuvnnain. Son muitalii maiddái stuora kulturvisttiid birra, nugo Operaviessu, Munchmusea, Deichmanska girjerájus ja dasto maiddái Sørenga mearralávgun.

Guossit besse maiddái gullat birasberoštumiid birra mat gusket “Oslo vuontnagávpot”-ovdáneapmái. Elektrihkalaš fearggat leat dehálaš oassin go lea sáhka gávpoga ruoná ovdáneamis. Mihttun lea ahte buot almmolaš johtolat Oslo-guovllu vuonain, galgá leat nuoskkidanluoitima haga ovdal jagi 2028.

Gallamállásat

Eahkes ledje gallamállásat Stuora boradansálas stáhtagalledeami gudnin. 

Gallamállásat: Dronnet Sonja ja Presidenta Sergio Mattarella. Govven: Javad Parsa, NTB

Ruvdnaprinsaregeanta doalai sártni. Sártnis son gesii ovdan sihke oktasaš beroštumiid, buori ovttasbarggu ja ustitlaš gilvvohallamiid, ja son giitalii Italia go nu olu rahčamušaid bidje váttis dilis koronarohttudávdda oktavuođas.

- Mii leat hirbmat giitevaččat Italia doaimmalašvuođa ovddas, go lehpet dátton juogadit gelbbolašvuođa ja čájehit solidaridehta Norgii ja eará riikkaide. Dan dagaibehtet vaikko dii seammás leiddet hirbmat váttis dilis. Álgomuttus juo dagaibehtet Italias váttis mearrádusaid já válljemiid, ja nu lehpet hehtten njoammuma leavvamis nu viidát Italias eará riikkaide. Olu heakkaid lehpet gádjon din doimmalašvuođa geažil.

Ihttin mátkkošteaba Presideanta Mattarella ja Laura Mattarella Troanddimii. Doppe čuovvuba Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa  Mette-Marit sutno ja sii galledit Norgga teknihkalaš-luonddudieđalaš universitehta NTNU,  borret beaiveborramušaid Árkabismmagárdinis ja čuvvot konseartta Nidarosdomenis.