Prinseassa: – Fárrolaga mii hábmet Norgga man mii buohkat ráhkistit
Sullii 200 guossi ledje čoahkkanan Šlohttii bearjadat eahket ávvudit Gonagaslaš Allavuođa Prinseassa Ingrid Alexandra válddálašvuođabeaivvi. Prinseassa geavahii liibba iežas sártnis deattuhit ahte Norggas lea buorre bajasšaddat ja ahte dán servodagas lea buohkaide sadji.
– Okta fiidnámus beliin Norggas lea min demokratiija. Mii sáhttit oskut ja jáhkkit juste mot ieža háliidit, mii sáhttit cealkit dan maid háliidit. Ja mii sáhttit ráhkistit sin gean ieža háliidit, dajai Prinseassa Ingrid Alexandra ovdal go jotkkii:
– Mun lean nu lihkolaš go lean bajasšaddan juste Norggas.
Prinseassa gesii ovdan deaivvademiid olbmuiguin miehtá riikka, ja fiinna vásáhusaid luonddus. Nugo surfen Lufuohtas, liegga geassebeaivvit Sørlanddas ja borgon várit Røldalas.
Prinseassa doallá sártni su válddálašvuođabeaivvi ávvudeami oktavuođas. Govva: NRK
– Midjiide buohkaide lea sadji dán servodagas. Mii leat iešguđetláganat, mii leat ožžon iešguđetlágan rollaid ja mis leat iešguđetlágan čehppodagat. Muhto ovttas mii hábmet Norgga man mii buohkat ráhkistit, dajai son loahpas.
Prinseassa Ingrid Alexandra giittii su lagamusaid doarjaga, ovddasmorraša ja buriid vásáhusaid ovddas.
Mihcamárniehku
Gonagaslaš guossit miehtá Eurohpa, Norgga almmolašvuođa ja organisašuvnnaid ovddasteaddjit, bearaš ja ustibat ledje čoagganan Šlohttii ávvudit Prinseassa válddálašvuođabeaivvi mii lei ođđajagimánu 21. beaivve.
Gonagasbearaš, bearaš ja gonagaslaš guossit. Govven: Håkon Mosvold Larsen / NTB
Ávvudeapmi lea maŋiduvvon dán vahkui pandemiija geažil. Duorastaga lágidii ráđđehus feastadoaluid Deichman girjerádjosis Bjørvikas ja bearjadaga bovdiiga Majestehta Gonagas ja Majesteta Dronnet gallamállásiidda.
Go guossit bohte Šloahta váldouskkádahkii, de ledje dievva čuovggat ja lieđit das, go dán eahkeda čiŋahanfáddá lei Mihcamarniehku – «En midtsommernattsdrøm».
Stuora boradansálas ledje ordnen bevddiid 199 olbmui, ja sidjiide guossohedje rušpitartára, aspárggusa ja heastaskálžžu, báldá ja eanamurjjiid.
Dronnet Sonja boahtá gallamállásiidda ovttas Ruvdnaprinsa Haakoniin. Dronnet doalai eahkeda vuosttaš sártni. Govven: Lise Åserud / NTB
Dronnet Sonja sávai bures boahtima ja jugii soames jurdagiid Prinseassa Alexandrai.
– Dus leat nu buorit eavttut válljet jierpmálaččat ja oažžut eallima mii šaddá buorren dutnje, du lagamusaide ja sidjiide geaidda šattat Dronnet soames beaivve, deattuhii Dronnet su sártnis mánáidmánnái ja prinseassii.
– Mun sávan dus álo leat iežat lanjat gos dovddat ollislaš friddjavuođa, gos sáhtát viežžat searaid, inspirašuvnna ja gos vuoiŋŋastat. Munnje lea luondu ja dáidda addán dieid. Dákkáraš latnja lea dárbbašlaš buohkaide.
18-jagibeaivve ođđajagimánus čuovui Prinseassa Ingrid Alexandra stáhtaráđđečoahkkima man Gonagas Harald jođihii, ja dán namuhii Gonagas su sártnis.
– Lei vuosttaš geardde go don ledjet mielde stáhtaráđis. Lihkus ii lean dus vetovuoigatvuohta go ii leat álo buorre diehtit maid áŋgiris nuorra, nugo don, sáhttá fuomášit. Stáhtaráđđesálas lei hui hávski- ja gárži beavdegeažes - go sihke don ja du áhčči čohkkaibeahtte goabbatbealde mu, dajai Gonagas Harald ja oaččui gussiid reaškit.
Gonagas Harald doallá sártni Prinseassa Ingrid Alexandrai. Govven: Håkon Mosvold Larsen / NTB
– Dien ávvubeaivvi ođđajagimánus dovden nanusvuođa, vuoimmi ja oadjebasvuođa das ahte buolvvat čuvvot buolvvaid. Muhto fertebehtet gal vel veahá gierddahallat muinna. Ja sávvamis sáhtán ain leat dutnje veahkkin jus lea juoga maid it riekta dieđe, ráhkis Ingrid, logai son sártnis mánáidmánnái.
Gesii ovdan nuoraid
Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit doalaiga peršovnnalaš ja njuorasmahtti sártni sutno niidii. Ja soai celkkiiga dearvvuođaid buot nuoraide min riikkas – ja gesiiga erenoamážit ovdan Prinseassa ahkásaččaid geat leat riegádán 2004.
– Muitibehtet fal ahte galgabehtet atnit fuola earáin, ja galgabehtet iešluohttámušain hábmet dan mii šaddá boahtteáiggi Norgan. Lea din iežadehpet vejolašvuohta ja ovddasvástádus hábmet dakkár servodaga maid háliidehpet. Ja dii galgabehtet diehtit ahte sihke Haakon ja mun letne didjiide doarjjan , logai Ruvdnaprinseassa.
Ruvdnaprinsabárra doallaba sártni Prinseassa Ingrid Alexandrai. Govven: Håkon Mosvold Larsen / NTB
Lassin doalai maiddái áhkku Marit Tjessem sártni. Seamma dagai stuorradiggepresideanta Masud Gharahkhani, ja son celkkii lihkusávaldagaid riegádanbeaivái ja sávai sutnje buot buori boahtteáigái Stuorradikki ja Norgga álbmoga namas.
Mállásiid loahpahedje riegádanbeaivvelávlagiin. Artista Metteson oaččui gussiid lávlut "Hurra for deg".
Maŋŋel eahkes lei sihke polonese ja musihkkalaš guoimmuheapmi.
- Ávvudedje Prinseassa válddálašvuođabeaivvi (Ođas)
- Feiringen av Prinsesse Ingrid Alexandras myndighetsdag: Dronningens tale (Sáhkavuorru)
- Feiringen av Prinsesse Ingrid Alexandras myndighetsdag: Kongens tale (Sáhkavuorru)
- Feiringen av Prinsesse Ingrid Alexandras myndighetsdag: Kronprinsparets tale (Sáhkavuorru)
- Feiringen av Prinsesse Ingrid Alexandras myndighetsdag: Tale på Slottet (Sáhkavuorru)
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.