Ruoná čovdosat Gøteborgas

Okta stuorámus globála hástalusain, lea birasseasti fievrrideapmi ja johtolat sihke eatnamis, čázis ja áimmus. Sihke Norga ja Ruoŧŧa leaba njunnožis áššiin mat gusket ruoná mobilitehtai, ja ovttasbargu sáhttá mearkkašit ahte oažžu buriid gilvovuoimmálaš čovdosiid globála márkaniidda.

Togas gaskal Stockholma ja Gøteborga. Govven: Sara Fridberg / Ruoŧa hoavva.

Ruoná čovdosat fievrridansuorgái, lei dehálaš fáddán otná ealáhusseminára rahpamis. Seminára lágiduvvui Lindholmen Science Parka birrasis, gos akademiija, dutkanbiras ja ealáhusat ovttastahttet searaid.

Ovttasbargu ruoná čovdosiid dáfus

Ruoná mobilitehta mearkkaša ođđa boaldámuša, ođđa teknologiija, infrastruktuvrra, suođđakeahtes vuojániid ja urbána fievrridančovdosiid. Ođasmuvvi energiija lea guovddážis dán govas, ja áhpebiegga lea okta dain surggiin gos ovttsbargu gaskal Ruoŧa ja Norgga sáhttá dahkat vejolažžan lasihit ja fállat čovdosiid stuora, riikaidgaskasaš prošeavttaide.

Sihke Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Victoria lávkkiiga sárdnestullui otná ollesčoagganeami rahpamis.

- Fárrolaga, leat Ruoŧas ja Norggas stuora vejolašvuođat, deattuhii Ruvdnaprinsa Haakon.

- Dán galledeami oktavuođas leat vásihan oalle mihá stuora oasálastima ealáhusdoaimmain. Dat čájeha ahte sihke ruoŧalaččat ja norgalaččat sávvet vel lagat ekonomalaš ovttasbarggu. Min oktasaš hástalusat gáibidit oktasaš čovdosiid – ruoná čovdosiid. Ja dás lea stuora potensiála.

Gonagaslaš fárru oinnii modealla boahtteáiggi Gøteborgas go bohte Lindholmen Science Parkai. Govven: Simen Sund, Gonagaslaš hoavva 

Ođđamállet borjjasskiipa

90 proseantta máilmmi gálvofievrrideamis dáhpáhuvvá riikkaidgaskasaš mearrajohtolaga bokte. Norgga ja Ruoŧa maritiima ealáhusain barget mearrediđolaš čovdosiiguin dasa mot sáhtášii geahpidit dán suorggi CO^{2 –} suođđama. Gonagaslaš fárru beasai lagabuidda oahpásmuvvat erenoamáš innovatiiva prošeavttain, namalassii skiipain Orcelle Wind,  man norgalaš-ruoŧalaš skiipagoasttidanfitnodat Wallenius Wilhelmsen, Maritime Dynamics Laboratory, lea ovdánahttán.

Ealáhusministtar Jan Christian Vestre, Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinseassa Victoria ja Prinsa Daniel galledeame Wallenius Wilhelmsen Gøteborgas. Govven: Annika Byrde / NTB

Dát šaddá máilmmi vuosttaš fievrridanskiipan fievrruide mii jođihuvvo bieggafámuin. Das lea potensiála geahpidit nuoskkidansuođđama 90 proseantain, jus buohtastahttá otná loguiguin.

Orcelle Wind galgá plána mielde šaddat 220 mehtar guhkosaš skiipan mas leat vihtta fásta borjasa maid sáhttá njeaidit.  

Dutkanskiipa Skagerak

Maŋŋel almmolaš beaiveborramuša gos eatnanhearrá Lisbeth Schultze lei doallogoddin, de jođii joavku viidáseappot eará skiipain oahpásmuvvat.   R/V Skagerak lea Ruoŧa ođđa dutkanfievru, ja das leat rusttegat, instrumeanttat ja laboratoriat mat bidjet vuođu ollet máimmi njunnožii dutkamis.

Oahpahus lea maiddái hirbmat dehálaš oassin skiippa doaimmas. Studeanttat oahpásmuvvet mearrabirrasa kemiijai, biologiijai ja fysihkkalaš oseanografiijai,  vai ožžot ipmárdusa mot proseassat mearas leat čadnon oktii ja doibmet ollislaččat. Dát lea dehálaš mihttomearrin oahpahusain.

Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinseassa Victoria ja Prinsa Daniel galledit dutkanskiippa ”Skagerak” mii lea Gøteborgga káijas. Govven: Annika Byrde / NTB

Skageraka vehkiin sáhttit buorebut ipmirdit dálkkádatrievdademiid ja mearrabirrasa. Ruoŧas lea mihttun ollet máimmi njunnožii mearrabirrasa dutkamis ja oahpahusas.  

Loahpaheapmi Norgga viesus

Golbma beaivásaš galledeamis lei čavgadis prográmma ja ledje olu vásáhusat. Galledeami loahpageahčan manne Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassabárra Norgga Vissui gos ledje loahpahandoalut.

Norgga Viessu lea čoaggananbáiki ollu norgalaččaide Gøteborgas, ja doppe lea sihke generalkonsuláta ja girku. Viessu huksejuvvui álggos girkun mearraolbmáide, ja lei dalá Ruvdnaprinsa Olav gii bijai vuođđogeađggi jagis 1957.

Dán loahpalaš vuostáiváldimii bohte Norgga ja Ruoŧa ealáhusovddasteaddjit guovllus, ja dasto earát geat leat guovddážis dán guovtti riikka ovttasbarggus.

Doaluid loahpas celkii Ruvdnaprinsa bázedearvama Ruvdnaprinseassa Victoriai ja Prinsa Danielii. Giitalansártni doalai eatnanhearrá beaivveborramušdoaluin.

- Áiggon giitit dán golmma fiinna beaivvi ovddas dáppe Ruoŧas! Moai Ruvdnaprinseassain letne hui ilus go viimmat beasaimet čađahit dán galledeami, go mii han leat geahččalan dan juo moddii ovdal. Dat lei čielga, positiivvalaš čalmmustahttin Ruoŧa ja Norgga buori ránnjávuođas.

-Ráhkis Ruvdnaprinseassa Victoria ja Prinsa Daniel, doai leahppi leamaš perfeakta doallogoddin ja guossoheaddjit. Lea álo nu hávski servvoštallat dudnuin. Giitu go addibeahtte munnuide dan dovddu ahte letne dego ruovttus dáppe Ruoŧas.