Almmolaš galledeapmi Ruŧŧii
Ruvdnaprinsabárra álggahii mánnodaga almmolaš mátkki Ruŧŧii gos Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinseassa Victoria ja Prinsa Daniel leaba doallogoddin galledeami oktavuođas. Dát lea mielde nanneme dán guovtti riikka buori oktavuođa.
- Mun measta ferten čuoččuhit ahte Ruoŧŧa ja Norga leaba máilmmi buoremus ránnjáčagat, logai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon go doalai galledeami vuosttaš sártni. Son čujuhii ahte riikakain lea guhkes oktasaš rádji, oktasaš historjá ja lagas ekonomalaš ovttasbargu.
- Muhto mun jáhkán ahte dát vuostemužžan vuolgá das go mii ipmirdit nubbi nuppi. Mii juogadit nanu searvevuođa árvvuid ja beroštumiid dáfus. Mii ovttasbargat álkit, ja leat obalohkái ovttaoaivilis das mii dagaha buori servodaga, logai Ruvdnaprinsa.
Ruvndaprinsa Viktoria ja Prinsa Daniel sávaiga buresboahtima Ruvdnaprinsbárrii Haga šloahta bálddas mii lea Ruvdnaprinsabára almmolaš ásaodat. Anders Wiklund / NTB
Gievrrabut fárrolaga
Ollislaččat gehččon, dagahit Davviriikkat máilmmi 12. stuorámus ekonomiija, ja dán galldeami deháleamos ulbmil lea nannet ovttasbarggu ruoná čovdosiidda mat leat vuođđuduvvon gelbbolašvuhtii. Máŋga čuođi fitnodaga Norggas ja Ruotas oasálastet semináras ja deaivvadit dáid beivviid nannendihte ovttasbarggu das mii guoská energiiai, johtolahkii, dearvvašvuođateknologiijai ja eanadollui. Ruvdnaprinsabára čuovvu maiddái ealáhusministtar Jan Christian Vestre, ja ealáhusdelegášuvnnas leat badjel 300 oasseváldi.
"Fárrolgaga sáhttiba Ruoŧŧa ja Norga olahit vel eanet márkaniidda ja váldit jođihanrolla guoddevaš čovdosiid hárrái globálaččat”. Ruvdnaprinsa Haakon
Stuora ealáhusdeaivvadeapmi
Prográmma álggos lei stuora seminára Karolinska Institutet-báikkis, gos norgalaš ja ruoŧalaš ealáhusovddasteaddjit deaivvadedje juogadandihte gelbbolašvuođa ja čatnat oktavuođaid.
Go doalaiga sártni ealáhusseminára “Norga ja Ruoŧŧa – gievrrabut fárrolga go okto” rahpama oktavuoađas, de sihke Ruvdnaprinseassa Victoria ja Ruvdnaprinsa Haakon čujuheigga dasa ahte leat stuora vejolašvuođat Norga-Ruoŧŧa ovttasbarggus. Govven: Pontus Lundahl /TT / NTB
- Dat leat njulgestaga rámidanveara, ja mis lea stuora áktejupmi Ruoŧa rollai máilmminjunnožin innovašuvnna dáfus, logai Ruvdnaprinsa. - Fárrolaga sáhttiba Ruoŧŧa ja Norga olahit vel eanet márkaniidda ja váldit jođihanrolla guoddevaš čovdosiid hárrái globlálaččat.
Norgga ja Ruoŧa ealáhus ollisteaba nubbi nuppi olu surggiin ja nannejuvvon ovttasbargu rahpá ođđa vejolašvuođaid, sihke nuppi riikka ektui muhto maiddái earái riikkaid ektui. Dát lei maiddái fáddán go ealáhusjođiheaddjit deaivvadedje Norgga ambassades maŋŋelgaskabeaivvi. Ruvdnaprinsa Haakon beasai čuovvut ságastallamiid.
Maŋŋel Karolinska galledeami, manai joavku Stockholma kulturvissui gos lohkanmokta ja girjjálašvuohta lei guovddážis. Šattai maiddái dilli hávskes deavvadeapmái norgalaččaiguin geat orrot guovllus.
Kulturviesu olggobealde deaivvadeigga Ruvdnaprinsabárra mánáiguin ja eará norgalaččaiguin geat orrot Stockholmas. Govven: Simen Sund, Gonagaslaš hoavva
Duostilis girjjálašvuohta nuoraide
Sihke Ruoŧas ja Norggsa gávdnojit girječállit máilmmidásis ja sii muitalit guovddáš muitalusaid dálá áiggis. Mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuohta váldá ovdan dehálaš fáttáid, ja muhtumin maiddái kontroversiella fáttáid. Buorre girjjálašvuohta nuoraide, sihkarastá lohkanmovtta maiddái boahtteáiggis, ja dat fas váikkuha dasa aate ipmárdus buolvvaid, kultuvrraid ja riikarájiid rastá buorrána.
Stockholmma kulturviesus deaivvadii gonagaslaš joavku mánáiguin ja sii ságastalle girjjid birra. Girječállis Anna Fiskes leat olu girjjit jorgaluvvon ruoŧagillii, earret eará “Hvordan man begynner på skolen", ja maiddái Elias Våhlund girji "Håndbok for superhelter" lea almmuhuvvon Norggas. Sihke Fiske ja Våhlund oasálasttiiga ságastallamis mánáiguin ja mánát ledje ovdagihtii lohkan dáid girjjiid.
Kulturviesu girjerádjosis gos humadit girjjiid birra mánáiguin. Govven: Pontus Lundahl/TT / NTB
Kultuviessu maiddái lágidii fidnosuorgedeaivvadeami ovttas NORLA:in - Norwegian Literature Abroad. Ulbmil lea ovdanbuktit eanet girječálliid Norggas Ruoŧa márkansiidda ja seammás viežžat Ruoŧabeal almmuhemiid Norgii. Gonagaslaččat gallededje maiddái lágádusolbmuid ja čuvvo lávdeságastallama mas lei fáddán « Duostilis nuoraidgirjjálašvuohta»
Beaiveborramuš Stockholms šloahtas
Majestehtat Gonagas Carl Gustaf ja Dronnet Silvia Ruoŧas, bovdiiga Ruvdnaprinsabára beaivemállásiidda Stockholma šloahtas, ja sihke Ruvdnaprinsseassa Victoria, Prinsa Daniel, Prinsa Carl Philip ja Prinseassa Sofia serve.
Gonagas Carl Gustaf, Dronnet Silvia, Ruvdnaprinseassa Victoria, Prinsa Daniel, Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinseassa Mette-Marit, Prinsa Carl Philip ja Prinseassa Sofia serve buhkat beaiveborramušdoaluide Stockholmma šloahtas. Govven: Pontus Lundahl / TT / NTB
Vuostáiváldin
Eahkes leigga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit doallogoddin vuostáiváldimis Norra Latin sajis, ja dát lei ovttas Norgga ambassadain Stockholmmas ja vel Innovasjon Norgiin.
Ruvdnaprinsabárra sávva bures boahtima vuostáiváldimii. Ruvdnaprinsa muitalii ahte Ruvdnaprinseassa čuvlla lea ruoŧalaš gođđinčeahppi ja mohtahábmejeaddji Grevinna von Ecdkermann ráhkadan. Son jámii jagis 2018, 96 jagi boarisin. Govven: Annika Byrde, NTB
Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa doalaiga sártni ovttas. Soai giitaleigga liekkus vuostáiváldima ovddas, ja Ruvdnaprinseassa Mette- Marit deattuhii man dehálaš davviriikalaš ovttasbargu lea .
- Dál lea mis buohkain sevdnjes biras go eallit Ukraina soahtediliin, ja dat muittuha man dehálaš lea iežamet árvvuid ja demokráhtalaš prinsihpaid várjalit, logai Ruvdnaprinseassa. Davviriikalaš ovttasbargu- ja oktavuohta min gaskka- dáidá leat vel eanet deháleabbo ja divraseabbo go goassege ovdal.
"Sávvamis váikkuhit dasa ahte olbmot ja jurdagat gávnnadit- vai ovttas sáhttit hábmet juoidá mii lea vel buoret”.
Ruvdnaprinsabára sárdni (ja muitalus Ruvdnaprinseassa čuvlla birra)
Sullii 600 guossi serve vuostáiváldimii, sii ovddastedje Norgga ja Ruoŧa ealáhusaid, ásahusaid, diplomatiija ja kultuvrra. Maiddái kultuvrralaš oassi lei ovdamearkkan Norgga-Ruoŧa ovttasbargui ja innovašuvdnii. Norgalaš Musti ja Ruoŧa Jelassi leaba dovddus artisttat goabbatbeal ráji, ja ovttas leaba almmuhan šuoŋa "Fuego" mas leat golbma giela, ruoŧagiella, dárogiella ja espánnjagiella. Lávddis ledje mielde dánsujeaddjit Fryshuset nammasaš báikkis Stockholmas.
Vuostáiváldimis guossohedje mearra-ja jávreborramuša. Gonagaslaččat deaivvadedje goahkaiguin humadit veahá ja várra vel veahá herskuid máistit. Govven: Annika Byrde / NTB
Galledeapmi joatká Stockholmas distaga ja loahpahuvvo Gøteborgas gaskavahku.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.