Gielkámátki Boltervákkis
Ruvdnaprinsabárra vásihii gielkámátkki beanaráidduin erenomáš luonddus Svalbárddas. Muhto dan ovdal ledje Longyearbyena mánát ja nuorat guovddážis sunno prográmmas.
Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa álggaheigga beaivvi Polarflokken mánáidgárddis. Mánáidgárdi lea heivehuvvon Svalbárdda dálkkádahkii stoahkanšiljjuin mas lea suodji dálkki ja biekkaid vuostá. Ruvdnaprinsabárra deaivvadeigga unnoraččaiguin ja stuorát mánáiguin das stoahkašiljus.
Ruvdnaprinasabárra galleda Polarflokken mánáidgárddi. Govven: Simen Sund, Goaslaš hoavva.
Mánáidgárddis lea stuora olgošilju gos lea čierastallanluohkáš, bassinbárta ja stoahkanrusttegat. Valáštallanhálla, čuoiganláhttu ja luistengeainnus leat das lahkosiin, nu ahte olgun leat olu vejolašvuođat jus háliida stoahkat ja suohtastallat.
Galledeigga Longyearbyen skuvlla
Mánáidgárddis lea vihtta-minuktasaš vázzinmátki Longyearbyen skuvlii. Dán skuvlii leat oahppit mánáidskuvllas, nuoraidskuvllas ja joatkaskuvllas čoahkkanan skuvlii mi dáidá leat máilmmi davimus skuvla.
Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa čuovuiga oahpahusa ovtta luohkkálanjas ovdal go manaiga Olgunastinvuorkái. Dán vuorkkás leat dávvirat ja rusttegat mat geavhuvvojit oahpahusas, muhto maid oahppit maiddái sáhttet luoikkahit ja geavahit iežaset astoáiggis.
"Hålen" čohkkii sullii 170 oahppi geat ovttas Ruvdnaprinsabárain vásihedje kultuvrralaš ovdanbuktimiid. Buot ceahkit, mánáidskuvllas gitta joatkaskuvlii, serve. Govven: Sara Svanemyr, Gonagaslaš hoavva
Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinseassii guossohedje guollemáli beaiveborramuššan ovdal go dollejedje čáppa Bolterdalen nammasaš vággái. Soai sávaiga deaivvadit bearrašiin mii lea ásaiduvvon dohko ja seammás vásihit juoidá maid Svalbárda fállá turisttaide geat dál leat boahtigoahtán ruovttoluotta rohttudávdda maŋŋel.
Gielkámátki Bolterdalenis
Longyearbyena nuortabealde lea Bolterdalen ja doppe lea Jordbrudal bearrašis husky-doallu. Sii fállet mátkkiid beatnagiiguin ja gielkkáiguin ja lohpidit áibbas erenoamáš luondduvásáhusa. Sis leat 45 beatnaga ja leat oasálastán beanavuodjingilvvuin, nugo Iditarod ja Finnmarksløpet .
Beatnatdoallu dahje kennel ii leat nu stuoris. Lea dehálaš ahte lea dilli ja ovddasmoraš juohke áidna beatnagii, lohká Tommy Jordbrudal. Govven: Sara Svanemyr, Gonagaslaš hoavva
Ruvdnaprinsabárra deaivvadii bearrašiin mii bisánii Svalbárdii 15 jagi dás ovdal. Sihke Tommy Jordbrudal ja mánáguoktá Tiril (10) ja Gaute (12) leat áŋgiris beanavuoddjit. Tiril ii lean deavdán vel golbma jagi ge ovdal go oasálastii beanavuodjingilvvus vuohččan, ja son lea buot nuoramus gii goassege lea searvan North American Championship jr. Gaute šattai davviamerihkálaš juniormeašttirin beanavuodjimis go lei 4,5 jagi.
Arctic Husky Travellers kennelis leat 45 beatnaga. Govven: Sara Svanemyr, Gonagaslaš hoavva
Ja de lei áigi ráhkkanahttit beatnagiid, ja Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa beasaiga beanaráidduin vásihit Bolterdalen guovllu. Ruvdnaprinsabára beanaráiddu ovddemusas ruohtai polárabeana Foxi. Foxi riegáduvvui unnin ja návccaheapmen, muhto lea čájehuvvon ahte lea buot buoremus beana man Jordbrudal goassege lea geavahan, ja dan fuomášii go gárttai su bidjat ráiddu ovddemužžii máilmmi losimus beanagilvvus, Iditarod.
Ruvdnaprinsabárra geahččaleigga beanaráiddu go galledeigga Arctic Husky Travellers olggobeal Longyearbyena. Govven: Ole Berg-Rusten / NTB
Vuostáiváldin
Eahkes leigga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit doallogoddin sullii 60 gussiide geat ledje bovdejuvvon Svalbárdda dávvirvuorkái. Bovdejuvvon gussiid searvvis ledje olbmot geaiguin Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit leigga deaivvadan galledeami oktavuođas. Ja dasto vel máŋggas geat ledje láhčán dili buriid vásáhusaide.
Ruvdnaprinsabárra doalaiga sártni ovttas go sávaiga bures boahtima gussiide.
Ruvdnaprinsabára sárdni (norsk)
- Mun jáhkán ahte dii geat orrubehtet dáppe, bures diehtibehtet man buorit mii Gonagagasbearrašis leat Svalbárdii. Ja juohke háve go mii leat dáppe, de badjána álo dat seamma jurdda- ahte Svalbárda lea áibbas erenoamáš deaivvadanbáiki, vaikko lea veahá... doaresbealde.
Ruvdnaprinseassa gesii ovdan ahte Longyearbyen lea hui šláddjás ja internationála bákegoddi. Ruvdnaprinsa Haakon čujuhii earret eará dasa ahte Svalbárda lea okta dain báikkiin gos dálkkádatrievdama váikkuhusat leat čielgasat ja oidnosis:
-Svalbárddas čielgasit boahtá ovdan mat leat vuđolaš hástalusat dálááiggis: jiekŋa mii suddá, šlájat ja nállit mat soitet jávkat, dálkkádat mii rievdá. Luondu lea dáppe garas, muhto seammás maiddái hearki.
Beanaráidduin Bolterdalen-guovvlus. Govven: Ole Berg-Rusten / NTB
Maŋŋel galledeamis beassaba Ruvdnaprinsabárra dáid čuolmmaid lagabuidda, go finadeaba Svalbárdda satelihttastašuvnnas. Soai deaivvadeaba studeanttaiguin ja dutkiiguin Svalbárdda Universitehtaguovddážis. Ruvdaprinsa Haakon maiddái galleda Ruvke 7 – Norgga maŋemus koallaruvke.
Svalbárda
- Svalbárdan gohčoduvvo jiekŋaáhpesulluid čoakkáldat gos stuorámus ja deháleamos suolu lea Spitsbergen
- Nederlándalaš mearrajohtti Willem Barentsz fuomášii Spitsbergena jagis 1596, muhto leat árvideames dát sullot mat maiddái namuhuvvojit islándalaš čállosiin 1100-1200 loguin.
- Namma «Svalbard» lea čadnon oktii sániin «sval» mii mearkkaša galmmas dahje čoaskkis ja dasto «bard» mii mearkkaša ravda
- Jagis 1920 mieđihuvvui Norgii suverenitehta sulločoakkáldaga badjel Svalbardtraktáhta bokte mii doaibmagođii jagis 1925. 44 riika lea vuolláičállán dán traktáhta ja buohkain lea seamma vuoigatvuohta ekonomalaš doaimmaide sulluin, muhto lea dušše Norga ja Ruošša mat leat ásahan viiddis ealáhusdoaimmaid ja ássama doppe.
- Deháleamos ealáhusat: Ruvkedoaibma (koalla), dutkan /oahpahus ja mátkeealáhus
- Areála: 61 022 km2 (Norgga nannánareála lea 323 808 km2)
- Olmmošlohku 2021: 2 940
- Hálddáhuslaš guovddáš: Longyearbyen
- Áššeolmmái hálddaša Svalbárdda, ja sus lea seamma váldi go stáhtahálddašeaddjis
Almmolaš galledeamit Svalbárdii
Gonagasbearaš lea galledan Svalbárdda maŋgga geardde. Dás oaidnit almmolaš galledeamit Majestehta Gonagas Harald áiggis:
- 1995: Gonagasbárra oasálastá norgalaš sorjjasmeahttunvuođa 70-jagi čalmmusteamis.
- 2000: Ruvdnaprinsa oasálastá Polarinstituhta ođđa áibmomihtidanstašuvnna rahpamis Ny Ålesundas
- 2006: Gonagasbárra searvá Longyearbyena 100-jagi ávvudeapmái
- 2007: Ruvdnaprinseassa geige gudnejahttima «Internasjonalt samfunn» dahje «Riikkaidgaskasaš servodat” Longyearbyenii.
- 2008: Ruvdnaprinsa oasálastá dutkanmátkkis ovttas Danmárkku ja Ruoŧa truvdnoárbbolaččaiguin.
- 2010: Ruvdnaprinsa oasálastá Ny-Ålesundsymposias 2010
- 2012: Kongen deltar i minnemarkering for Kings Bay-ulykken i 1962.
- 2013: Dronnet rahpá grafihkkačájáhusa ja oasálastá Polarjazz rahpamis.
- 2015: Dronnet rahpá čájáhusa Kunsthall Svalbard.
- 2015: Ruvdnaprinsabárra galleda Lance nammasaš dutkanskiippa
- 2016: Dronnet deaivvada siiguin geat vásihedje muohtauđđasa jagis 2015
- 2016: Ruvdnaprinsa oasálastá Ny-Ålesundsymposias 2016.
- 2017: Dronnet deaivvada uđasgillájeddjiiguin ja rahpá Artica Svalbard.
Gonagasbearaš lea muđui maŋgii galledan Svalbárdda priváhta oktavuođain.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.