Ruvdnaprinsa galledii Finnmárkku eanansuodjalusa
Dán vahku lea Ruvdnaprinsa Haakon galledan Finnmárkku eanansuodjalusa. Golmma beaivvis lea Ruvdnaprinsa deaivvadan vearjogeatnegasaiguin ja muđui bargoveagain earret eará Iŋggášguolbanis ja Garnisovnnas Mátta-Várjjagis.
Galledeapmi livččii galgan juo 2020:s, Suodjalushoavdda bovdejupmi vuođul, Nuvvosguolbana 100 jagi ávvudeami olis ja Finnmárkku eanansuodjalusa 75 jagi ávvudeami geažil. Suodjalushoavda generála Eirik Kristoffersen ja Soahteveaga hoavda, generálamájora Lars Lervik maid leigga mielde mátkkis.
Iŋggášguolbanis Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon beasai gullat oberst Thomas Becka muitaleame Finnmárkku eanansuodjalusa birra. Finnmárkku eanansuodjalusas lea guhkes historjjá mii vuolgá das rájes go Finnmárkku šattai friddjan nuppi máilmmi soađi maŋŋá, ja maŋemus jagiid lea ge suodjalus nannejuvvon. Dála Finnmárkku eanansuodjalussii gullá Garnisovdna Mátta – Várjjagis, bataljovdna Iŋggášguolbanis ja Finnmárkku ruovttusuodjalus guovlu (HV-17).
Ruvdnaprinsa galledii HV-17 hárjehallama vuolde Iŋggášguolbban leairras. (Govva: Simen Sund / Gonagaslaš hoavva)
Almmustahtii street arta
Suoidnemánus 1945:s dalá Ruvdnaprinsa Olav galledii Skuvvanvári ja Finnmárkku eanansuodjalusa jođiheaddji, AD Dahla. Dan deaivvadeamis lea dáiddár Lasse Brurock ráhkadan dáidda mii oidno máttaseainnis muhtun visttis Iŋggášguolbana leairras. Ruvdnaprinsa, veahkalága guvttiin soalddáhin, almmustahtii dáidaga, mii gohčoduvvo figurativva pop-artan.
Ruvdnaprinsa dáiddáriin ja dáidagiin. (Govva: Simen Sund / Gonagaslaš hoavva)
Deaivvadii Ruovttusuodjalusain
HV-17, Finnmárkku Ruovttusuodjalusguovlu, maid lea Iŋggášguolbanis. Ruvdnaprinsa beasai deaivvadit ođđa rekruhtaiguin ja maiddái hárjánan ruovttusuodjalussoalddáhiiguin ráhkkaneame hárjehussii.
HV-17 rekrutere báikkálaš nuoraid Finnmárkkus 6 mánnosaš oahpahussii ovdal go servet vehkii man mihttomearri lea leahkit gearggus doibmii, doarjut siviila servodaga ja veahkehit militeara operašuvnnas.
Ruvdnaprinsa soalddáhiiguin Finnmárkku Ruovttusuodjalus ossodagas. (Govva: Simen Sund / Gonagaslaš hoavva)
OP247
Guhkkin nuorttas, doppe gos Vuorjánjoga sáhttá várdat, doppe lea OP247. Doppe beasai Ruvdnaprinsa deaivvadit vearjogeatnegas rádjebissostalliiguin geat vákšot ráji gaskal Norgga ja Ruošša. Vuolgá doaimmas man guhka soalddáhat geat fáktejit nuortta guovllu orrot doppe, gaskal 1-2 vahku hávális.
OP247 guovllus lea nu garra dálki ahte dálvet ferte mohtorgielkkáin soalddáhiidda gálvvuid fievrridit.
Rádjebissostallit OP247 luhtte čuoččo nu njuolgga go Ruvdnaprinsa dohko joavddai. (Govva: Simen Sund / Gonagaslaš hoavva)
Maŋŋel go Ruvdnaprinsa lei OP247 galledan, son lei dan boares rádjestašuvnnas Korfjellet-váris. Rádjestašuvdna lea šaddan oassin Nuvvosguolbanii ja lea dál anus johtolaga vákšumii ráji luhtte. Vearjogeatnegas soalddáhat válde vuosttá Ruvdnaprinsa joavkkuinis, ja muitaledje mot sii barget vákšut Schengenguovllu davimus ráji.
Ruvdnaprinsa fanasjoavkku mielde Báhčaveaijoga alde. (Govva: Simen Sund / Gonagaslaš hoavva)
Mátkki maŋemus beaivvi Ruvdnaprinsa vulggii viidáset Báhčaveaji rádjestašuvdnii. Doppe beasai joavkkuinis deaivvadit soalddáhiiguin bissostallikompaniijas, sanitehtalága ja inšenevralága, ja hárjehusa vel geahččat. Ruvdnaprinsa maid lei fanasjoavkku mielde Báhčaveaijoga alde.
Mun lean hui rámis soalddáha doaimmain dáppe, maid ieš lean beassan čuovvut. Sihke befálat ja earenoamážit sii geat leat vuosttasgearddebálvalusas. Ja mot soalddáhat čovdet doaimmaideaset ja leat nu áŋgirat ja čeahpit, Ruvdnaprinsa dajai mediaide go mátki mannagođii loahpa guvlui.
Ruvdnaprinsa Haakon jámma galleda Suodjalusa iešguđetge osiid. 2020:s Ruvdnaprinsa Haakon galledii Suodjalusa stašuvnna Jan Mayenis.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.