Loahpaheapmi dološgávpogis Petras
Sáttováriid gaskkas, Ruksesábi ja Jápmaábi gaskkas, lea dološgávpot Petra. Gonagasbárra loahpahii stáhtaguossástallama Jordanis ovtta máilmmi čieža "ođđa" oavddu luhtte.
Ollu báikkit Jordanis leat čállojuvvon UNESCO máilmmiárbelistui, muhto Petra lea eanemus dovddus - UNESCO čilge dan "okta máilmmi divraseamos kultuvrralaš opmodahkan olmmošvuođa kulturárbbis".
Petra gávpogii boahtin lea báktegura čađa. Dat lea 1,2 kilomehtera guhku ja dušše golbma – njeallje mehter govddu seakkimus báikkis.
Petrai boahtin lea guhkes, seakka báktegura čađa. Govva: Heiko Junge, NTB scanpix
Ja loahpas ihtá "al-Khazneh" – Árvokámmir - oidnosii. Dat lea 40 mehter alu fasade stoalppuid alde mat leat čullojuvvon sáttobáktái badjel 2 000 jagi dás ovdal. Dat lea vuosttaš maid guossit oidnet go bohtet dán dološgávpogii.
Petra lea viiddis gávpot, ja buot ii leat vel roggojuvvon. 2016:s gávdne arkeologat stuora struktuvrra sáttuid vuolde, man birra eai lean ovdal diehtán.
Petra gohčoduvvo maid "Ruvsogávpogin" dan bákteivnni dihte masa dat lea čullojuvvon. Govva: Heiko Junge, NTB scanpix
Dološ gávpebáiki
Petra ruohttasiid lea vejolaš guorrat 9 000 jagi maŋos, gávpoga stuorámus gávpeáigi lei sullii 300 jagi ovdal Kristusa gitta 200 jagi maŋŋelii. Dalle dát báiki lei nabatea álbmoga oaivegávpot – dat ledje Arabia beduinat mat ásahedje Petra gávppašanguovddážin. Jagis 106 lei Petra Romalaččaid riikkas ja nabatea álbmoga gonagasriika šattai romalaš provinsan Arabia Petraea.
Čázi oažžun lei dehálaš eaktun dasa ahte sáhtte ásahit sáttomehciide gávpogiid. Dan guovllus leat muhtomin garra dulvvit, ja arkeologat leat gávnnahan movt nabatealaččat čohkkejedje čázi láttun, hivssegiidda ja revrriide. Nie sáhtii Petra birget guhkes goikkádatáiggiid.
Gávpoga eallin mannagođii maŋos dan rájes stuora oassi gávppašeamis johtigođii meara mielde dan sadjái go daid dološ geainnuid sáttomehciid čađa. Jagis 363 billistii eatnandoarggástus stuora oassi gávpogis ja dehálaš čáhcerusttegiid, ja olbmot fárregohte dađistaga Petras eret.
Govva: Heiko Junge, NTB scanpix
Sveitsalaš fuomášeaddji Johann Burckhardt lohkko leat dat gii "ođđasis gávnnai" dán gávpoga 1812:s.
Ollu turisttat
Eanas antihkalaš čieža ovddolaš báikki eai gávdno šat. Muhto dalle 2007:s go galge válljet ođđa listtu masa galge válljet "ođđa" ovddolaš báikkit, de čállojuvvui Petra dan listui. Dat válljen dagahii ahte turistarávdnji lassánii, ja dál fitnet lagabui miljovnna turistta Petras juohke jagi.
Dát turistahivvodat lea maid šaddan hástalussan, go geahččá dasa maid man boaris dát báiki lea, man ollu erošuvdna lea ja movt dat earaládje váikkuha báikái. Petra National Trust bargá ollu báikkálaš ja internašuvnnalaš organisašuvnnaiguin, iešguđetlágan prošeavttaiguin, mat galggaše suodjalit ja bisuhit Petra.
Gonagasbárra loahpahii Jordan stáhtaguossástallama Petras, gos soai maid deaivvadeigga norgalaš ja Jordana preassain.
Faktadieđut Hasjemittihkka gonagasriika Jordan birra
Oaivegávpot:Amman
Stuorámus gávpogat:Amman ja Zarqa
Stivrejupmi: Konstitušonála monarkiija
Stáhtaoaivámuš 2020: Gonagas Abdullah II
Sierra stáhta 1946 rájes
Viidodat: 89 329 km² (Norga: 385 203 km²)
Olmmošlohku 2020: sullii 10,8 miljovnna
Almmolaš giella: Arábalašgiella
Ránnjáriikkat: Syria, Irak, Saudi-Arabia, Israel ja palestinalaš guovllut.
Norga ja Jordan ásaheigga diplomáhtalaš oktavuođaid 1969:s, ja Norga rabai ambassáda Ammanii 1994:s. Jordan ásahii ambassáda Osloi 2017:s.
Norgga ja Jordan gaskavuohta lea buorre. Gonagas Abdullah ja Dronnet Rania leigga Norggas stáhtaguossin jagis 2000, ja Gonagas Abdullah finai Norggas maid 2010:s.
Lea leamaš unnán ovttasbargu ealáhussuorggis, muhto leat geahčadeamen makkár vejolašvuođat lea ovttasbargagoahtit earet eará ođasmahtti energiija ja turisma surggiin.
Gáldu: OD
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.