Ávvudedje ráfi davvin

Golggotmánu 25. beaivvi 1944 besse 3 500 olbmo, geat ledje soađi vuolde čiehkádan ruvkkiide lulábealde Girjonjárgga -  boahtin ruvkkiin olggos ja sávvat Rukses soahteveaga soalddáhiidda buresboahtima, geat bukte sidjiide friddjavuođa. Odne lei Gonagas Harald

Golggotmánu 25. beaivvi 1944 besse 3 500 olbmo, geat ledje Bjørnevatn ruvkkiide, boahtit olggos doppe ja sávvat Rukses soahteveaga friddjandahkki soalddáhiidda buresboahtima. Govva: NTB scanpix - Arkiv

Boldojuvvon eana

1944 čavčča geassigođii duiska okkupašuvdnafápmu soahteveaga lulásguvlui, eret Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Ja buot báikkiin gos geassádedje eret, bolde sii visot maid jáhkke sovjehtalaš soalddáhiid sáhttit geavahit alcceseaset ávkin, dahje mat sáhtte veahkehit olbmuid doalahit heakka. Guokte goalmmádas oassi olbmuin fárrehuvvojedje bákkuin eret iežaset ruovttuin. Birrasii 23 000 olbmo čiehkádedje – bures čihkkojuvvon barttaide ja rokkiide, fatnasiid vuollái - ja Bjørnevatn ruvkkiide.

 Duiska soalddáhat geavahedje eanaboaldin taktihka go geassádišgohte eret Finnmárkkus. Dát govva lea várra Girkonjárga. Govva: NTB scanpix – Arkiiva

Gonagas Harald gudnijahtii davvi álbmoga odne:

- 1944 čavčča bággofárreheapmi ja boaldin dagahii min riika davimus siviilaálbmogii stuora gillámušaid. Muittán bures man váivvis áddjá ja áhčči leigga go leigga oaidnán buot mii lei billistuvvon Finnmárkkus, go finaiga dáppe maŋŋel soađi.  Ja nu go mii buohkat diehtit, de eai nohkan gillámušat seammás go soahti nogai. Álbmot dáppe davvin ánssáša stuora gudni sin nanu ja garra barggu ovddas maid čađahedje go huksegohte fas buot dáppe, diekkár issoras billistemiid maŋŋil.

Ja dat mii vel lasihii sin noađi dien earenoamáš váttis dilis, lei dat go muhtumat álge ballestallat das go dáppe olbmuin lei nu buorre oktavuohta Ruššii.

Gudnijahtii friddjandahkki soalddáhiid

Gonagas Harald ja Ruošša olgoriikaministtar Sergej Lavrov doalaiga goappešagat sártni Girkonjárgga márkanšiljus odne. Doppe lei maid lieđđebidjan Soahteetniid monumeantta luhtte. Ledje Mátta-Várjjaga Garnisona ovddasteaddjit geat gudde lieđđekránssa. Nordflåten lávlunjoavku ja Suodjalusa musihkkakorpsa lávlo sihke Norgga ja Ruošša našunálalávlagiid.

Lieđđebidjama maŋŋil lei minuhta jaskes boddu.

Guhtta duhát sovjehtalaš soalddáha masse heakkas soađi loahpageahčen davviguovlluin. 100 000 ruošša soahtefáŋgga sáddejuvvojedje fáŋgabáikkiide Norggas, ja 13 000 jápme dáppe.

- Norga ii áiggo goassege vajáldahttit sovjehtalaš soahteveaga soahteveahki, dajai Gonagas. - Mii diehtit makkár táhpaid ja oaffariid dat gáibidii. Dat ollu soalddáhat mat sohte min beali ruoššabealde, leat maiddái min sáŋgárat. Dáhpáhusat mat dáppe dáhpáhuvve 75 jagi dás ovdal, addet fámu ja movtta doalahit dan buori ránnjávuođa mii leamaš dán min guovtti riikka gaskka máŋga čuođi jagi juo.

Kránsabidjan Soahteetniid monumeantta luhtte Girkonjárggas. Govva: Heiko Junge, NTB scanpix

Gonagas Harald deattuhii man dehálaš buorre ovttasbargu lea:

- Juste ovttasbargguin sáhttit mii buoremusat gudnijahttit sin muittu geat ledje fárus  Nuorta - Finnmárkku friddjandahkamis 75 jagi dás ovdal, sihke norggabealde ja ruoššabealde. Mis ii leat dušše oktasaš riikarádji dáppe davvin. Mis leat maid oktasaš beroštumit ja oktasaš boahtteáiggi doaivva.

Olgoriikaministtar Ine Eriksen Søreide ja Ruošša olgoriikaministtar Sergej Lavrov bidjaba kránssa soađis gahččan sovjehtalaš soalddáhiid muitogeađggi lusa Girkonjárggas. Govva: Heiko Junge / NTB scanpix  

Maŋŋil bijaiga olgoriikaministarat Sergej Lavrov ja Ine Eriksen Søreide kránssa soađis gahččan sovjehtalaš soalddáhiid muitogeađggi lusa.

Medállja veteránaide

Ávvulunšša oktavuođas, mii loahpahii otná guossástallama, adde guokte medálja. Finnmárkku Fylkkamánni Elisabeth Aspaker attii Ráđđehusa muitomedálja Valentin Aleksandrovitsj Soldatovii ja Alf Rafaelsenii. Muitomedállja ásahuvvui 2015:s ja lea vuosttaš geardi go Rukses soahteveaga soalddát oažžu dien gudniánssu. Soldatov bijai maid kránssa soalddáhiid muitogeađggi lusa odne ovttas veteránain Nina Mikhailovna Danilkovitsj.

Valentin Soldatov lei sovjehtalaš mearrasoahteveaga soalddát ja lei dušše 15 jahkásaš go lei fárus Nuorta-Finnmárki friddjandahkamis nasisttain. Alf Rafaelsen lei 16 dalle go dieđihii iežas bálvalussii. Dál leaba diet guokte soahteveterána 90 ja 91 jagi boarrásat.