Ruvdnaprinsa Leavnnjas
Odne guossástallá Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon Leavnnja Porsáŋggu gielddas. Kvenagiella mánáidgárddis ja nuorra fuomášeaddjit ja gründarat ledje Ruvdnaprinssa prográmmas.
Sátnejođiheaddji Aina Borch ja Finnmárkku doaibmi fylkkamánni Stian Lindgård vuostáiválddiiga Ruvdnaprinsa Leavnnjas.
Kvenagiella ja kultuvra
Bærtua mánáidgárddis lea sámi ossodat ja dán čavčča sii ásahedje maiddái kvena ossodaga. Mánáidgárdi doaibmá ovttas Kvena Instituhtain kvenagiela giellabeassin guovtti eará mánáidgárdái gielddas. Oktiibuot leat 28 máná geat atnet ávkki giellabeasis.
Ruvdnaprinsa Bærtua mánáidgárddis Leavnnjas. Govva: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva
Báikkálaš servodaga gielalaš ovdagovat leat mielde prošeavttas giela riggodahttin veahkkin. Nie váikkuha giellabeassi ovddidit ja suodjalit giela buolvvaid gaskka. Prošeakta lea dehálaš bargu kvenagiela ja kultuvrra ealáskahttimis Porsáŋggus.
Ruvdnaprinsa finai kvenaossodagas, Krøkebærstuas, ja beasai doppe dearvvahit sihke mánáid, váhnemiid, bargiid ja eará resursaolbmuid geat muitaledje kvena giellabeasi vásáhusaid birra.
Leavnnja joatkkaskuvla
Go ledje geargan mánáidgárddis, de jotkkii Ruvdnaprinsa mátkkis Leavnnja joatkkaskuvlii, gos oahppit ja oahpaheaddjit ledje čoahkkanan skuvlla kántiinai. Doppe son beasai gullat Nuoraidráđi bargguid birra ja movt sii barget dan badjelii ahte gielda galgá leat oadjebas ja buorre báiki nuoraide. Ruvdnaprinsa Haakon beasai maid gullat Nuorat Fokusis álbmotdearvvašvuođaprošeavtta birra ja nuoraidfitnodaga NuorraČalmmit birra.
Leavnnja joatkkaskuvlla Karl Martin Holm Andersen, Mette Synnøve Johansen ja Sindre Meyer Leaed leat ráhkadin sis iežaset dearvvašvuođafitnodaga, UngeØyne/Nuorra Čalmmit. Govva: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva
Ruvdnaprinsa beasai duođai ovddošit skuvlla nuoraid, ja dan son logai ge sártnistis.
- Liikon deaivvadit dákkár nuorra olbmuiguin go dii lehpet, logai Ruvdnaprinsa Haakon. - Danin go nuorat leat fuomášeaddjit, sis lea energiija ja sii ohcet čađat čovdosiid.
Son muittuhii maid nuoraid ahte nuorat sáhttet álggahit lihkadusa mii sáhttá nuppástuhttit máilmmi. Son muitalii máŋga ovdamearkka, go áibbas nuorra olbmot leat oaidnán muhtin váttisvuođa – ja de bargagoahtán garrasit ohcat dasa čovdosa – ja nu leat čoavdán dan. Eai dárbbaš leat stuora prošeavttat. Juohkehaččas lea juoga mainna sáhtát váikkuhit, deattuhii Ruvdnaprinsa.
Leavnnja joatkkaskuvllas leat 185 oahppi. Skuvla fállá dáid prográmmasurggiid; lohkanspesialiseren, dearvvašvuođa- ja bajásšaddanfága, teknihkka ja industriijabuvttadeapmi ja elektrofága.
Deaivvadii gründariiguin
Loahpas guossástallanmátkkis finai Ruvdnaprinsa Leavnnja Antikstore ja Juga Mikrobryggeri. Dat leat Banak leaira oassi, mii lea bearašfitnodat ovdalaš militeara leairras mii huksejuvvui gaskal 1945-1948. Visti lea suodjaluvvon ja lea dál báiki gos leat dološ dávvirat, biebmu, báikkálaš vuolaráhkadeapmi ja lágideamit.
Ruvdnaprinsa deaivvadii báikkálaš gründariiguin ovdalaš Banak militearaleairras. Govva: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva
Ruvdnaprinsa deaivvadii oamasteddjiin Alf-Emil Paulseniin ja son čájehii sutnje vuola buvttadanbáikki. Paulsen lei 14 jahkásaš go álggii beroštit dološ dávviriin, ja dál son lea iežas fitnodaga beaivválaš jođiheaddji. Ruvdnaprinsa beasai maid dearvvahit eará Finnmárkku gründariid.
Ságastallamat jotket odne veaigin, málesbeavddis gos guossihit báikkálaš herskuid. Málesbeavddis lea boahkke lábbábiergu, bassojuvvon vuostágáhkku ja luopmánat bajádussan.
Ruvdnaprinsa deaivvadii báikkálaš gründariiguin ovdalaš Banak militearaleairras. Govva: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavvaRuvdnaprinsa deaivvadii báikkálaš gründariiguin ovdalaš Banak militearaleairras. Govva: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.