Nobel ráfibálkkašupmi 2018
Allaáiggálaš ráfibálkkašumi juohkin lei Oslo ráđđeviesus odne. Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra ledje maid mielde dilálašvuođas gos vuoitiguovttos Denis Mukwege ja Nadia Murad vuostáiválddiiga Nobel ráfibálkkašumi.
Golggotmánus almmuhii Norgga Nobellávdegoddi ahte 2018 Nobel bálkkašumi galgaba oažžut Kongo doavttir Denis Mukwege ja Iraka Nadia Murad. Soai oažžuba bálkkašumi danin go leaba soahtán ja rahčan seksuálalaš veahkaválddálašvuođa vuostá mii geavahuvvo vearjun sođiin ja vearjoriidduin.
Nadia Murad ja Denis Mukwege vuostáiváldiba Nobel ráfibálkkašumi Oslo ráđđeviesus. Govva: Håkon Mosvold Larsen / NTB Scanpix
Nadia Murad ja Denis Mukwege vuostáiváldiba Nobel ráfibálkkašumi Oslo ráđđeviesus. Govva: Håkon Mosvold Larsen / NTB Scanpix
Ákkastallamis daddjojuvvo earet eará: «Dán jagi lea logi jagi dan rájes ON Sihkarvuođaráđđi nannii, Resolušuvnnain 1820, ahte seksuálalaš veahkaválddálašvuođa geavaheapmi vearjun sođiin ja riidduin main vearjjut geavahuvvojit, lea soahtevearredahku mii maiddái áitá internašuvnnalaš ráfi ja sihkarvuođa. Dat lea maid daddjon Roma- 1998 njuolggadusain, mat regulerejit Internašuvnnalaš ráŋggáštusduopmostuolu barggu. Dain njuolggadusain daddjo čielgasit ahte seksuálalaš veahkaválddálašvuohta sođiin ja riidduin lea duođalaš soahterievtti rihkkun. Ráfálit máilmmi sáhttá olahit easka de go nissonolbmot ja sin vuđolaš rievttit ja oadjebasvuohta dohkkehuvvo ja suodjaluvvo sođiin.
Dán jagi ráfibálkkašupmi lea nannosit vuođustuvvon Alfred Nobela testameantta mearrádusaide. Stuora roahkkatvuođain leaba Denis Mukwege ja Nadia Murad vuostálastán soahtevearredaguid ja ohcan vuoigatvuođa gillájeddjiide, vaikko dát bargu lea mielddisbuktán várálaš eallindili sudnuide. Nie soai leaba leamaš veahkkin ovddideamen álbmogiidda soabalaš gaskavuođaid internašuvnnalaš riekteprinsihpaid geavahemiin.»
Nobellávdegotti ollislaš ákkastallama gávnnat go čuovut leaŋkalisttu.
Allaáiggálaš seremoniija Oslo Oslo ráđđeviesus
Ráfibálkkašupmi addojuvvui vuosttaš geardde 1901:s, Stuoradikkis. Dál lágiduvvo diet allaáiggálaš seremoniija Oslo ráđđeviesus, ja dat lea álo juovlamánu 10. beaivvi – dan beaivvi go Alfred Nobel jámii 1895:s.
Seremoniijas mii lei Oslo ráđđeviesus. Govva: Håkon Mosvold Larsen / NTB Scanpix
Seremoniijas mii lei Oslo ráđđeviesus. Govva: Håkon Mosvold Larsen / NTB Scanpix
Nobellávdegotti jođiheaddji, Berit Reiss-Andersen, čilgii manne sii leat dien guoktá válljen, ja dasto oaččuiga vuoitit Ráfibálkkašumi medálja ja diploma. Dasto doalai Nadia Murad iežas Nobelsártni. Ja Ane Brun musihkkabottu maŋŋá doalai Denis Mukwege su Nobelsártni.
Vilde Frang, Håvard Gimse, Ane Brun, Kolbjørn Holthe ja Audun André Sandvik guoimmuhedje musihkain seremoniijas.
Audiensa Gonagaslaš šloahtas
Ovdalaš odne vuostáiválddii Majestehta Gonagas Denis Mukwege ja Nadia Murad audiensii Gonagaslaš šloahtas. Maiddái Majestehta Dronnet ja Ruvdnaprinsabárra leigga audienssas fárus.
Mánáid ráfibálkkašupmi
Iđđesbeaivvi lei Ruvdnaprinsabárra mielde mánáid ráfibálkkašumi feasttas Nobela ráfiguovddážis Oslos, maid Redd Barna lágidii. Mánát leat dán lágideamis guovddážis, sihke plánemis ja čađaheamis. Redd Barna ráfibálkkašumi feasta lea leamaš oassi Ráfibálkkašumi prográmmas juo 1997 rájes.
Ruvdnaprinsabárra ja ráfibálkkašumi vuoitiguovttos Redd Barna Ráfibálkkašumi feasttas. Govva: Terje Pedersen / NTB Scanpix Ruvdnaprinsabárra ja ráfibálkkašumi vuoitiguovttos Redd Barna Ráfibálkkašumi feasttas. Govva: Terje Pedersen / NTB Scanpix
Dán jagi ledje Grünerløkka skuvlla ja Sagene skuvla čihččet luohkáid oahppit geat ledje feastalávdegoddi, ja sii jođihedje lágideami Nobela Ráfiguovddážis mii bisttii diimmu. Čihččet luohká oahppit jearahalle Ráfibálkkašumi vuoitiguoktá, ja jearahallamiid oktavuođas lohke mánát iežaset sávaldagaid ja lávlo. Sihke ovdal ja maŋŋá jearahallamiid guoimmuhedje earet eará Admiral P. ja Det Norske Jentekor.
Bankeahtta
Eahkes leat sihke Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra mielde bankeahtas mii lágiduvvo Grand Hoteallas gudnin ráfibálkkašumi vuoitiguoktái.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.