Loahpaheapmi Stavernis

Lardal šattai oassin Larvik suohkanii ođđajagimánu 1. beaivvi 2018, ja dasto šattai ge Larvika  Vestfold fylkka stuorámus suohkan.

Kjærra Fossepárka

Numedalslågen golgá Lardal čađa Larvikii, ja lea okta dán riikka deháleamos luossajogain. Joga rastá manná čáppa vázzinšaldi, ja johkagáttis leat vuovddit, gorži ja čázadatmuittut. Ruvdnaprinsabárra beasai vázzit dien 132 mehter guhkkosaš šalddi badjel Kjærrapárkka amfiijai eske beaivet.

Ruvdnaprinsabárra vázzimin Kjærrašalddi mielde. Govva: Lise Åserud, NTB scanpix

 
Kjærra Fossepárka lea Lardala duhátjagibáiki, mii lea dehálaš deaivvadanbáiki ja vásáhusbáiki sihke turisttaide ja guovllu ássiide. Párkkas leat ollu aktivitehtat, ja lea Telemárkku ja Vestfold geopárkka oassi.

Odne beasai Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa deaivvadit mánáiguin  ja rávisolbmuiguin geat muitaledje iežaset beroštumiid birra, ja maid Lardalas sáhttá bargat. Doppe ledje 4H mánát ja nuorat- maid suodjaleaddji lea Ruvdnaprinsa Haakon, Lardal guolástan- ja bivdi nuorat ja Styrvoll báhčinsearvvi ovddasteaddjit. Maiddái gilinissonat ja Lardal Kunst og Hobby ledje boahtán amfiijai odne.

Ruvdnaprinsa beasai báhčin searaidis geahččalit Styrvoll báhčinservviin. Govva: Lise Åserud, NTB scanpix

 
Ruvdnaprinsabárra beasai gullat joga luossabivddu birra ja beasaiga maid máistet báikkálaš borramušaid: Sihke johkaluosa, ealgabierggu, garraláibbiid, sáftta ja suvrralávcca.

Loahpaheigga Stavernis

Dán jagi fylkkamátkki loahpahuvvui Fredriksvernas Stavernis. Fredriksvern ásahuvvui 1750-jagiin, dánska-norgga mearra skiipahuksendoaibman ja fanasstašuvdnan.

Ruvdnaprinsabárra Fredriksvern ladnis. Govva: Llise Åserud, NTB scanpix

Lávddis guoimmuhedje Ruvdnaprinsabára sihke lávlagiiguin ja musihkain, spealuin ja poesiijain. Politiijaallaskuvllas lea ossodat dán ladnis, ja odne galge politiijastudeanttat oahppat vuoiŋŋalaš dearvvašvuođa birra. Ruvdnaprinseassa Mette-Marit giittii sin ja muittuhii man dehálaš politiijaid vuoiŋŋalaš dearvvašvuođa bargu lea.

- Áiggun áinnas giitit politiijastudeanttaid dan dihte go sii muittuhit midjiide man duohta dehálaš barggu politiijaid miehtá riikka barget vuoiŋŋalaš dearvvašvuođa čalmmustahttimiin. Duhát giitu dien ovddas.

Ruvdnaprinssa Olav luottat

Leairras váccidettiin bisáneigga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassan "Kongelinden" báji lusa. Ollu gonagaslaš olbmot leat dan luhtte govvejuvvon, ja dál lei Ruvdnaprinsabára vuorru.

Ruvdnaprinsabárra geahčadeaba gonagaslaš olbmuid govaid geat leat govvejuvvon "Kongelinden" luhtte áiggiid čađa. Govva: Lise Åserud, NTB scanpix

Lei maid áigi fitnat 1774 Kadeahttabráhkas.  1920-logus lei dalá Ruvdnaprinsa Olav máŋgga geardde hárjehallamiin Fredriksvern ladnis, dalle go váccii Suodjalusa soahteskuvlla, ja nugohčoduvvon Kommandevrasersjanta lanjas leat ollu tennjegat seinniin – okta dain lea dalá ruvdnaprinsa.

Dáppe vurkkoduvvo maid Ruvdnaprinsa Olav ohcanbábir, su ohcamuš beassat soahteskuvlii, hui dárkilit devdojuvvon skovvi.  Maiddái ruktui mas jerrojuvvo "Áhči virgi" lea son merken: Gonagas.

Giitu dán háve

Sihke Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leaba dávjá leamaš Vestfoldas. Muhto maŋŋel dáid beivviid letne moai oahpásnuvvan vel eanet dáinna hui čáppa ja máŋggabealát fylkkain, dajai Ruvdnaprinseassa  iežas sártni loahpadettiin.

- Áigo earenoamážit giitit din danin go lehpet čájehan munnuide báikkiid maidda dii hui bures liikobehtet, go lehpet munno váldán doaimmaide mielde, guossohan ollu njálgga borramušaid, ja go lehpet lávlon ja čuojahan munnuide ja addán munnuide ođđa máhtu. Muhto buot eanemus áigo moai Ruvdnaprinssain giitit din go nu liekkuslaččat lehpet munno vuostáiváldán juohke báikkis gos letne leamaš dán mátkkis.

Govva: Lise Åserud, NTB scanpix

- Duhát giitu go letne ožžon din buohkaid luoikkas  smávit ja stuorát vásáhusaide. Dáid buriid muittuid ean máhcat geasage; daid moai gal oamastetne.