Almmolaš guossástallan Litauenis
Ruvdnaprinsabárra joatká iežas mátkki báltalaš eatnamiin, ja odne joavddaiga Gonagaslaš allavuođaguovttos Litauena oaivegávpogii, Vilnius. Maiddái Litauen ávvuda 100 jagi iešstivrejumi dán jagi, nu go Latvia ja Estlánda.
Eksellense Presideanta Dalia Grybauskaitė sávai Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii buresboahtima Presideantagárdimis. Presideanta ja Ruvdnaprinsabárra čoahkkanedje ságastallamiidda, ja dasto sii čuvvo go Norga ja Litauen vuolláičáliiga guokte ovttasbargošiehtadusa.
Presideanta ja Ruvdnaprinsabárra ledje fárus go Litauena finánsaministtar Vilius Šapoka ja Norgga Olgoriikadepartemeantta stáhtačálli Audun Halvorsen vuolláičáliiga guokte MoU- šiehtadusa Litauen ja Norgga bealis. Govva: Lise Åserud, NTB Scanpix.
Maŋŋá go dien guovtti riikka delegašuvnnat ledje čađahan ságastallamiid, de deaivvadedje Presideanta ja Ruvdnaprinsabárra ovttas preassaolbmuiguin.
Gáhta mielde vázzin Vuolláičálliid vissui
Presideanta Grybauskaitė láidestii Ruvdnaprinsabára vázzit Vilniusa boares gávpotoasi čađa Vuolláičálliid vissui. Dan viesus vuolláičállojuvvui Litauena iešmearridanjulggaštus guovvamánus 1918, ja doppe vurkkoduvvo diet historjjálaš dokumeanta dál. Čájáhus muitala álggugeahčen 1900 – logu našuvnnalae morráneami historjjá – gitta dassážii riika fas šattai sierra našuvdnan 1918:s.
Litauena presideanta čájehii Ruvdnaprinsabárrii iešmearridanjulggaštusa.
Lieđđebidjan
Maŋŋá almmolaš lunšša stáhtaministariin Saulius Skvernelis, vulggii Ruvdnaprinsa Haakon Antakalnisii. Diet girkogárdi lea gudnibáiki gosa dovddus dáiddárat ja dutkit leat hávdáduvvon. Dies vuoiŋŋadit maid Litauena friddjavuođa áŋggirdeaddjit, geaid sovjehtalaš soahteveagat godde 1991:s.
Ceggejuvvon monumeanta gudnin sidjiide geat gahčče Litauena iešmearrideami joksama soađis. Ruvdnaprinsa Haakon bijai odne liđiid monumeantta lusa allaáiggálaš seremoniijain.
Veahkkelinnjá mánáide ja nuoraide
1997: ásahuvvui bálvalus Vaikų linija. Dat leat fálaldat mánáide ja nuoraide mii oažžu doarjaga earet eará Norggas. Dát lea okta daid doaimmain masa EEA/Norway Grants doarjagat juolluduvvojit.
Mánát ja nuorat geat dárbbašit hupmat soapmásiin, sáhttet oažžut oktavuođa juogo telefuvnnain dahje neahtas. De besset sii hupmat soapmásiin guhte astá sin gullat ja veahkehit gávdnat čovdosiid. Dávjá ávžžuhuvvojit nuorat muitalit váttisvuođaideaset muhtun lagasolbmuide – geaidda sáhttet luohttit.
Dál leat 200 ráđđeaddi čadnojuvvon dien veahkkebálvalussii, ja 190 sis barget eaktodáhtolaččat. Odne beasai Ruvdnaprinsabárra dearvvahit muhtumiid sis, ja beasaiga gullat sin vásáhusaid ja jurdagiid dien dehálaš barggu hárrái.
Almmolaš mállásat. Govva: Lise Åserud, NTB scanpix
Almmolaš mállásat
Odne eahkes lea Ruvdnaprinsabárra Presideanta Grybauskaitės guossin almmolaš mállásiin Presideantagárdimis. Ruvdnaprinsa Haakon sávai Presidentii ja Litauena álbmogii lihku 100-jagi ávvudemiin.
"It is a great pleasure for the Crown Princess and me to congratulate you on the 100th anniversary of the restoration of Lithuanian statehood. We have great admiration for all that you have achieved in regaining independence – both in 1918 and in 1990. This is truly impressive. It serves as an example for the whole international community"
Ihttin joatká stáhtaguossástallan, ja de lea suodjalusovttasbargu ja ealáhusat fokusis. Dan maŋŋá mátkkošta Ruvdnaprinsabárra viidáseappot Estlándii.
Dieđut Litauena birra
Oaivegávpot: Vilnius
Stuorámus gávpogat: Vilnius, Kaunas, Klaipėda
Viidodat: 65 300 km2 (Norga: 385 186 km²)
Olmmošlohku: sullii 2 823 000 (2017).
Birrasii 84 % leat litauenat. 7 % álbmogis leat polahkat ja 6 % ruoššat.
Giella: Litauengiella
Stivrejupmi: Republihkka
Stáhtaoaivámuš 2018: Dalia Grybauskaitė
Vuođđuduvvon guovvamánu 16. beaivvi 1918.
Majestehta Gonagas Harald lei stáhtaguossástallamis Litauenis 1998:s. Litauena dálá Presideanta, Dalia Grybauskaitė, lei stáhtaguossástallamis Norggas 2011:s.
Dološ áiggi rájes lea Norga ja Litauen gávppašan ollu sallidiid, hámppa ja liinna. Dál leat registrerejuvvon sullii 25norgiigullevaš gávpelágádusa Litauenis, ja gávppašeapmi lassána ain. Birrasii 44 000 litauena ásset Norggas.
Norgga ja Litauen gaskavuohta lea buorre, sihke bilaterála dásis ja maiddái ON ovttasbargguin, Østersjøráđis, NATO, ja NB8 ovttasbarggus (davviriikkalaš – báltalaš ovttasbargu).
Gáldu: Olgoriikadepartemeanta
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.