Stáhtaguossástallan Suomas
Odne álggahii Gonagasbárra iežas goalmmát guossástallanmátkki Suomas. Sudno fárus leat máŋga stáhtaráđi ja stuora delegašuvdna mas leat norgga ealáhusaid ovddasteaddjit.y.
Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega vuostáiváldin lei presideantagárdima luhtte eske iđđes. Doppe sávai Eksellense Presideanta Sauli Niinistö ja su roavvá Jenni Haukio Gonagasbárrii buresboahtima Supmii allaáiggálaš buresboahtinseremoniijain. Goappešat riikkaid našunálalávlagat lávlojuvvo, ja dasto inspiserii Gonagas Harald gudnigardena, man dilálašvuođa láidesteaddjin lei Presideanta Niinistö.
Maŋŋil seremoniija manne Gonagasbárra ja Presideantabára presideantagárdimii ságastallamiidda, ja doppe lei maid almmolaš govven ja skeaŋkkaid addin. Ja go lei nu čáppa dálki, de sii sáhtte maid dearvvahit gárdima balkoŋggas daid ollu olbmuid geat ledje boahtán dohko geahččat.
Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leigga ollu čoahkkimiin suoma jođiheddjiiguin odne. Maŋŋil čoahkkima mii sudnos lei Presideanttain, de vurde norgga ja suoma ovddasteddjiid ságastallamat, ja dasto vel ságastallan Suoma riikkabeaivepresideanttain, Talman Maria Lohela. Dat čoahkkin lei Unna Parlameanttas, gos Gonagasbáras ledje ságastallamat maiddái eará suoma parlamentarihkkáriiguin. Veaigin jotkkiiga Gonagas ja Dronnet mátkki Bjälbo gárdimii, mii lea Suoma stáhtaministara almmolaš resideansa. Stáhtaministara Juha Sipilä ságastallamiid oktavuođas lei maid vejolaš návddašit Bjälbo gárdima čáppa gietti.
Lunša ráđđeviesus
Helssega sátnejođiheaddji, Mari Puoskari, lei lunšša guossoheaddji. Lunša lágiduvvui Helssega Stáhtaviessu gudnin stáhtaguossástallamii. Doppe doalai Gonagas Harald mátkki vuosttaš sártni, mas son deattuhii Suoma ja Norgga lagas ustitvuođa ja giitalii dan ovddas go dáppe álo leat nu bures vuostáiváldán Gonagasbára.
- Dat mii áinnas báhca buoremusat muitui, lea suoma olbmuid ustitvuohta ja álkis leahkin. Mii leat buriis ránnjáid guossis leamaš – ja nu dovde moai maid dan.
Kránsabidjan sáŋgáriid hávddiid ala
Sandudd girkohárdin ásahuvvui 1829:s, ja doppe leat suoma stáhtahávdádeamit. Doppe leat maid sáŋgáriid hávddit, sin muitomearkkat geat sohte Suoma iešheanalašvuođa ovddas Dálvesoađis (1939 – 1940). «Ohcaluvvomiid muvra» lea stuora oassi muitogárdimis. Dasa leat sárgojuvvon dan 734 soalddáha nama geat jávke dahje gahčče ja báhce soahtešilljui.
Gonagas Harald ja Dronnet Sonja bijaiga kránssa Sáŋgárruossa lusa ja marskalk Mannerheim hávddi ala. Soai bijaiga maid liđiid norgga eaktodáhtolaččaid muitomearkka lusa. Birrasii 700 norgalaččat serve eaktodáhtolaččat Suoma beallái soahtat Dálvesoađis, ja guovttes sis leat deike hávdáduvvon.
Gállamállásat presideantagárdimis
Eahkes leaba Gonagas ja Dronnet Presideantabára guossit Presideantagárdimis gállamállásiin, ja Gonagas Haraid galgá doallat sártni guossoheddjiide.
Ihttin joatkašuvvá mátkki , ja de galgá váldoáššin leat norgga-suoma ealáhusovttasbargu.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.