Stáhtaguossástallan Italias
Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja álggaheigga odne golmmabeaivásaš stáhtaguossástallama Italias. Gonagasbárra láidesta delegašuvnna mas leat Norgga eiseválddiid ja ealáhusaid ovddasteaddjit.
Gonagasbárra ollii Romai ikte veaigin. Romas soai galgaba leat guokte vuosttaš beaivvi dán guossástallanmátkkis, ja goalmmát beaivvi Milanos. Olgoriikkaministtar Børge Brende láidesta Gonagasa ja Dronnega Romas ja olju- ja energiijaministtar Tord Lien ges Milanos.
Guossástallama ja gussiid vuostáiváldi lea Italia presideanta, Eksellense Sergio Mattarella, ja odne sávai son Gonagasbárrii almmolaččat buresboahtima allaáiggálaš buresboahtinseremoniijain.
Buresboahtinseremoniija
Buresboahtinseremoniija lei olggobealde Palazzo del Quirinale gárdima. Diet gárdin lea Qurinal alážis – mii lea okta Roma čieža beakkán alážiin, ja doppe lea ge Italia presideantta almmolaš resideansa. Presideanta Mattarella vuostáiválddii Gonagas ja Dronnega ovttas nieiddainis, Laura Mattarellain, gii lea Itália vuosttašroavvá.
Našuvnnaidlávlagat čuojahuvvojedje ja Norgga leavga gessojuvvui Qurinalepalássii, ja dan maŋŋá inspiseriiga Gonagas ja Presideanta dan golmma vearjosuorggi gudnikompaniija ja Presideantta heaggavávttaid.
Maŋŋá seremoniija čoahkkanedje Gonagasbárra, Presideanta ja almmolaš sáttagottit ságastallamiidda, ja dan maŋŋá lei Gonagasas ja Dronnegis dán mátkki vuosttaš čoahkkin Norgga ja Italia preassa ovddasteddjiiguin.
Čoahkkimat
Maŋŋá almmolaš lunšša gos Gonagasbárra lei stáhtaministara Matteo Renzis guossin stáhtaministargárdimis, Palazzo Chigi, deavvadeigga Gonagas ja Dronnet Italia senáhta presideanttain, hearráin Pietro Grasso ja dasto maiddái senáhta deputertgámmira presideanttain, fr Laura Boldrin.
Stáhtamállásat
Odne eahkes lea Gonagasbárra fas guossin Quirinalepalássas, gos Presideanta Mattarella guossoha mállásiid gudnin gussiide ja guossástallamii. Árbevieru mielde galgá sihke guossoheaddji ja gussiid stáhtaoaivámuš doallat sártni diekkár dilálašvuođas, ja Gonagas Harald lea ge aitto loahpahan iežas sártni.
Gonagas deattuhii min guovtti riikka buori oktavuođa, ja dan movt Italia lea šaddan norgalaččaid ráhkkáseamos luopmobáiki.
- Italia lea mii mielas buot mii lea buorre: Ovddolaš luondu, njálgga borramušat ja buorre viidni, valjit girjjálašvuohta, filmmat ja govvadáidda, musihkka mii ii goassege jáme – ja mas lea alla dássi.
Gonagas Harald rámidii maid Italia mearkkašanveara bargguid Gaskamearas:
- Dat ahte Italia fatnasat leat jámma meara alde, lea gádjon ollu olbmuid. Mun attán buoremus rámi Italia mearraolbmáide, geat ovttas eará riikkaid mearraolbmáiguin, maiddái norgalaččaiguin, beaivválaččat čađahit gáibideaddji gádjunbargguid.
Ihttin joatká guossástallan Italia váhneneatnanmonumeantta, Altare della Patria luhtte, gos Gonagas galgá bidjat lieđđekránssa dovdameahttun soalddáha hávddi ala.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.