Loahpahii Amazonasis
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon loahpahii iežas almmolaš guossástallama Brasilas eske veaigin. Maiddái odne lei ságas Amazonasa suodjaleapmi.
Brasila almmigomudaga dutkaninstituhtta (INPE) lea viiddis satellihttagozihan ovddasvástideaddji, mii goziha Amazonasa. Sin regiovdnakantuvrras registrerejit vuovdečuollamiid ja eará nuppástusaid, ja dieđut maid sii buktet, leat hui dárkilat. Sin doaimma ruhtada muhtun muddui Amazonasfoanda, man stuorámus ruhtadeaddji lea Norga. Ruvdnaprinsa Haakon guossástalai dien instituhta Belémis odne.
Goziheapmi ja bearráigeahččan
Amazonasa vuovdečuollama bissehanbargui gullet gullet váldodoaimma: Goziheapmi ja dat ahte njuolggadusaid galgá garrasit čuovvut. Almmigomudagadutkaninstituhtas beasai Ruvdnaprinsa Haakon ieš oaidnit movt goziheapmi čađahuvvo, ja beasai oaidnit movt dutkit ja studeanttat čilgejit datadieđuid. Son beasai maid oahppat dutkiid ja IBAMA biraspolitiija ovttasbarggu birra.
IBAMA geavaha lahka-duohtaáiggidataid satellihtain, maid vuođul sáhttet johtilit vuolgit bissehit biraskriminalitehta arvevuovddis. Sii muitaledje Ruvdnaprinsii movt sii dorrot lobihis vuovdečuollamiid vuostá ja son beasai maid oaidnit dokumentašuvnnaid dasa, nugo govaid ja ávdnasiid maid leat váldán vearredahkkiin.
Ilha do Combú
Ruvdnaprinsa Haakon manai dasto «Maria Vitória» johkafatnasa mielde, dat lei oassi su prográmma loahppadoaimmain Brasilas: Namalassii fitnat Ilha do Combú luonddureserváhtas. Reserváhtta lea suolu mii lea birrasii 1500 hektára stuoru, ja doppe ásset sullii 200 ribeirinhos bearraša-johkagátteálbmot – geat ellet guolástemiin ja luonddu geavahemiin dan gierdanráji siskkobealde.
Dohko mátkkoštettiin beasai Ruvdnaprinsa gullat veaháš Amazonasa ekosystema birra ja barggu birra maid Peabiru organisašuvdna bargá. Sii barget báikkálaš servodagaiguin mat eller Amazonasis ja vižžet iežaset birgejumi doppe, ja veahkehit sin gávdnat vugiid movt viežžat luonddus birgejupmái dan gierdanráji siskkobealde. Peabiru lea áŋgiruššan máŋgga suorggis, nugo vildamieđašbargguin, ekoturismas ja pálbmaoljju ja risenplantášaid váikkuhemiid bargguin.
Dona Nena guossis
Combúsis beasai Ruvdnaprinsa Haakon ja su mielčuovvut dearvvahit Dona Nena, guhte gilvá kakáobáhpuid ja eatnat sorttat báikkálaš šattuid. Sii besse gullat báikkálaš biovalljivuođa ja nanu ceavzi borramušbuvttadeami birra. Dona Nena buvttada kakáo mas lea kvalitehta, gávppiide mat vuvdet herskoborramušaid, ja son čájehii movt diet giehtabargu doaimmahuvvo.
Ruvdnaprinsa Haakon loahpahii iežas guossástallama loahpalaš preassadeaivvademiin, gos son deattuhii dan man dehálaš dat bargu lea maid Amazonasis barget. Brasila lea olahan earenoamáš buriid bohtosiid vuovdečuollamiid bissehanbarggus. Norgga ekonomalaš doarjja arvevuovddi suodjalanbargui, mii dušše Amazonasis lea miljárdda dollára maŋemus jagiid, lea min stuorámus doarjja internašuvnnalaš dálkkádatbarggus.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.