Ealáhusain birrasii
Goalmmát beaivvi Brasilas mátkkoštii Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Belémii – mii lea Pará oassestáhta oaivegávpot ja verrát Amazonasii. Diet johtin sisttisdoalai maid fáddámolsašumi, ealáhusain birrasii.
Oassestáhta Pará lea Brasila davviguovllus, gos eanas oassi eanaviidodagain lea Amazonas. Goasii 30 % máilmmi arvevuvddiin mat vel leat báhcán, leat Brasilas, gos leat bures ovdánan vuovdečuollamiid eastadanbargguiguin
Arvevuovddi suodjaleapmi
Brasila arvevuovddis lea hui stuora mearkkašupmi olles máilmmi dálkkádagaide, ja danin lea ge arvevuvddiid čuollama bisseheapmi hui guovddážis dálkkádagaid nuppástuvvamiid eastadanbargguin. Norgga deháleamos internašuvnnalaš dálkkádatdoaibma lea dat ahte suodjalit arvevuvddiid – ja eandalii Brasilas.
Brasil ásahii 2008:s Amazonasfoandda, ja buohkat – sihke našuvnnat, organisašuvnnat, fitnodagat ja priváhta olbmot sáhttet dasa addit. Dál lea Norga dat mii addá eanemusat. Dat lea addán sullii ovtta miljárddaga US dollára gaskal 2008 ja2015. Foanda addá doarjagiid prošeavttaide mat cagget, gozihit ja eastadit vuovdečuollamiid. Foanda addá maid doarjagiid vuovddi suodjaleapmái ja ávkkálaš geavaheapmái. Dajahus Brazil protects it. The World supports it. Everybody wins, lea dien doaimma buorre čoahkkáigeassu.
Birasseminára Goeldimuseas
Belém Goeldimusea čoakkáldagat lea deháleamos gáldut Amazonasa biodiversitehta ja antropologiija dutkamiin. Odne lágiduvvui brasilialaš - norgalaš birasseminára, man duogábealde lei the Biodiversity Research Consortium Brazil-Norway. Professor Carlos Joly doalai logaldallama Amazonasa biodiversitehta birra, ja Professor Frode Stordal logaldalai máilmmiviidosaš dálkkádagaid nuppástuvvamiid birra main lea čanastat Amazonasii.
Ruvdnaprinsa Haakon doalai seminára loahpahansáhkavuoru. Son rámidii Brasila barggu arvevuovddi suodjaleami oktavuođas ja dan movt sii suodjalit Amazonasa girjáivuođa:
- Brazil has delivered amazing results in reducing deforestation here in the Amazon forest. It has delivered the largest reduction in greenhouse gas emissions from reduced deforestation in tropical forests of any country in the world.
(…)
- The main lessons I draw from what Brazil and Norway are doing nationally and internationally are these: we must set ambitious goals, and we must engage in joint efforts – between countries, civil society, the scientific community and the private sector. Only then will we be able to achieve our ultimate goal: To hand this world over to the next generation in a better condition than it was handed over to us.
Maŋŋá seminára oaččui Ruvdnaprinsa Haakon vejolašvuođa oaidnit oasi zoo- botanihkalaš gárdimis mii birasta musea. Sii besse váccašit gárdimis ja seammás maid gullat ovttasbarggu birra mii museas lea Norgga dutkanbirrasiiguin.
Ovttasbargošiehtadus
Maŋŋelaš odne (báikkálaš áiggi) galget Pará oassestáhta ovddasteaddjit ja Norgga dutkanráđđi vuolláičálit šiehtadusa (MoU) man sisdoallu lea eanet ovttasbargu dutkan-ja oahpahussuorggis. Ruvdnaprinsa čuovvu dan seremoniija, gos Parás guvernøra, hearrá Simão Jatene, ja Norgga ambassadevra, Aud Marit Wiig, leaba guovttes vuolláičálliin. Guvernøra Jatene guossoha dasto mállásiid.
Loahpaheapmi ihttin
Ihttin fitná Ruvdnaprinsa Haakon Brasila instituhtas gos barget almmigomudaga dutkamiin, ja de son beassá gullat movt sii barget go gozihit Amazonasa satellihtaiguin. Lágiduvvo maid mátki Combú luonddureserváhttii ovdal go Brasila mátki loahpahuvvo preassačoahkkimiin.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.