Loahpaheaba Nuorta-Finnmárkkus

Eske iđđes joavddai Gonagasskiipa Čáhcesullo hámmanii, ja diibmu 10.00 lávkii Gonagasbárra gáddái Hurtigrutakájás. Das soai vulggiiga viidáseappot Várjjatvutnii –Unjárgga suohkana márkanbáikái, siskkimusas Várjjatvuonas. Dat lea guovttegielat gielda gos sámi kultuvra lea nanus. Isak Saba, gii lei vuosttaš sámi ovddasteaddji Stuoradikkis, lei Unjárggas eret.

Várjjat sámi musea 

Sátnejođiheaddji Knut Store vuostáiválddii Gonagas Haralda ja Dronnet Sonja go soai olliiga Várjjat sámi museai. Johan Andersen juoiggastii Gonagasbárrii buresboahtinluođi.

Sátnejođiheaddji doalai sártni Gonagasbárrii, ja soai beasaiga maid gullat skuvlamánáid ja Untak koara lávlumin, ja dasa lassin vel hearvásságaid Unjárgga birra. 

Gonagas Harald deattuhii sámi árbbi iežas sártnis:

Lea buorre oaidnit gieldda mii birastahttá sámi identitehta nugo dii dahkabehtet dáppe Unjárggas. Dávjá leat oaidnán ahte sáhttá leat váttis suodjalit ja seammás ovddidit iežas čearddalaš unnitloguálbmoga iešvuođa. Jáhkán mii buohkat dárbbašit liikot dasa geat mii leat, ja iežamet identitehtii. Ja de lea ge dehálaš dovdagoahtit iežamet, geat mii leat, gos mii boahtit ja makkár kultuvrralaš ruohttasat leat mis.

Maiddái Unjárggas lea dáruiduhttináigi guođđán mearkkaid. Munnje lea muitaluvvon ahte dii lehpet áŋgirit álgán ealáskahttit giela ja kultuvrra,  ja ollugat besset oahppat dan maid leat massán rikkis kursafálaldagaid bokte. (...) Lea maid  dehálaš máidnut sámi dáiddáriid ja ja kulturbargiid, sii barget dehálaš barggu sámi identitehta nannema váras. Sii veahkehit min buohkaid oahpásnuvvat , ja čevllohallat dáinna osiin min kultuvrras.

Vuonnamárkanat

Gonagasbárra beasai vásihit veaháš unnit árbevirolaš Vuonnamárkaniid  go dat mat lágiduvvojit juohke jagi borgemánus.  Musea jođiheaddji Mia Krogh čájehii Gonagassii ja Dronnegii buvrriid buktagiid ja doaimmaid. Doppe ledje báikkálaš borramušat maid ledje ráhkadan vildasávzzabierggus ja bohccobierggus, árbevirolaš duojit ja buktagat ullus, náhkis ja silbbas. Gonagasbára beasai máistet bassojuvvon vildasávzzabierggu.

Gonagas ja Dronnet beasaiga ságastallat njealljásiin geat gullet gieldda boarrásit geardái, ovdal go vuge sudnuide čájehit musea.

Maŋŋel loahpalaš deaivvadeami preassain olggobealde musea, vulggii Gonagasbárra fas ruovttoluotta Čáhcesullui. Vuolginluohti čuovui sudno go vulggiiga.

Sárdni Várjjatvuonas lei Gonagas maŋemus sárdni dán fylkkamátkkis. Majestehta háliidii giitit:

- Moai Dronnegiin atne hui árvvus olbmuid, kultuvrra ja luonddu maid vásihetne dáppe Finnmárkkus. Ii leat čiegus ášši ahte Dronnet leat mátkkoštan sihke Finnmárkku alimus ja vuolemus báikkiin ovdal. Munnje leamaš hávski go son lei mu persovnnalaš oahpisteaddji dáid beivviid. Giitu didjiide buohkaide geat lehpet dan mátkki dahkan munnuide ovddolaš vásáhussan. Giitu ustitvuođa,  buriid sániid ja dearvvuođaid ovddas, ja ovddolaš mátkeloahpa ovddas dáppe Unjárggas.

Vuostáiváldin

Dás veaigin loahpaheaba Gonagas ja Dronnet Finnmárkku fylkkamátki, vuostáiváldimiin Gonagasskiippas Čáhcesullo hámmanis. Gonagasbára guossin leat oallugat sis geat leat leamaš veahkkin dán fylkkamátkki čađahemiin.