Lihtolaččaid vuosttaš vuoitu
Ikte ja odne leat leamaš lágideamit mat čalmmustahttet dan go lihtolaččat nagodedje Narviika fas váldit vašálaččain – dat lei lihtolaččaid vuosttaš vuoitu 2.máilmmisoađis. Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsaregeanta čuovui odne dien 75 – jagi ávvudeami.
Narviika soahti lei vuosttaš geardi go brihttalaš, fránska, polskalaš ja norgalaš soahteveagat sohte ovttas. Ja sii vuite. Lihtolaččat ožžo Narviika háldoseaset miessemánu 28. beaivvi 1940, ja dat lei Nazi-Duiska vuosttas stuora vuoittahallan soađis.
Historihkkárat leat čuoččuhan ahte soahtevásáhusat Narviikkas dagahedje dan ahte Hitler ferte rievdadit plánaidis, mat ledje dat ahte galggai Stuorabrittania váldit vuollásis seamma jagi..Narviika soahti lei maid dehálaš dáhpáhus lihtolaččaide go plánejedje 1994 D- beaivvi
Njealji našuvnna ovddasteaddjit ledje čoahkkanan čalmmustahttit dien historjjálaš dáhpáhusa. Duiskaeatnamis lei maid ovddasteaddji doppe, namalassii sin Norgga ambassadevra.
Narviika soahti
Duiska soahteveahka válddii Narviika vuollásis iđđesbeaivvi cuoŋománu 9. beaivvi 1940. Sin áigumuš lei beassat stivret ruovdemálmma mii fievrreduvvui Girona ruvkkiin Narviikii, ja doppe fas skiippaiguin viidáseappot. Dat lei dehálaš resursa duiska vearjoindustriijai. Norgga 6. divišuvdna, man jođihii generála Carl Edvard Fleischer, gohččojuvvui soahtái Narviikii, duiskalaččaid vuostálastit, ja sii ožžo dađistaga doarjaga brihttalaš mariidnasoalddáhiin ja fránskkalaš ja polskalaš soahteveagain. Miessemánnu 28. beaivvi nagodedje sii časkit duiskalaččaid ja oažžut Narviika duiskalaččain fas eret.
Muhto geassemánu 9. beaivvi márai duiska soahteveahka fas ođđasis Narviikii. Frankriikkas lei váttis dilli, ja lihtolaččat mearridedje sirdit soahteveagaideaset dohko. Ja go ii lean šat lihtolaččaid doarjja, de lei veadjemeahttun nagodit jođihit soađi Norggas. Gonagas Haakon dagai lossa mearrádusa, namalassii ahte ferte guođđit riikka. Ja dasto báhtarii son, Ruvdnaprinsa Olav ja Ráđđehus Londonii, ja doppe sii ásahedje Norgga eksiilaráđđehusa.
Stuora veahkki polskalaččain
Suodjalusministtar Ine Eriksen Søreide muittuhii eandalii dan man dehálaččat eaktodáhtolaš polskalaš soahteveagat ledje. Maŋŋel go nasisttat válde Polena, čakčamánu 1939, de lei polskalaš soalddáhiin alla soahtanmorála, ja 5 000 polskalaš eksiilasoahteveaga soalddáha ledje soahtešiljus Narviikkas. Polena sadjásaš stáhtaministtar ja suodjalusministtar Tomasz Siemoniak čuovui otná ávvudandilálašvuođaid.
Muitomedáljat
Narviika sátnejođiheaddji Tore Nysæter attii muitomedáljaid soahteveteránaide, giitun dan ovddas go ledje soađis 1940:s. Odne leat maid bidjan lieđđekránssa sihke Friddjavuođamonumeantta lusa ja buot riikkaid muitomearkkaid lusa – polskalaš, fránskkalaš, brihttalaš ja duiska. Lei Ruvdnaprinsaregeanta gii bijai kránssa Norgga muitomearkka lusa.
Ruvdnaprinsa Haakon oaččui maid vejolašvuođa dearvvahit muhtun veteránaid maŋŋel seremoniija.
Juoga ođđasa álgu
– Dát lea hui dehálaš muittašeapmi ja dehálaš oassi dain našuvnnalaš muittašemiin maid mii čađahit dán jagi, celkkii suodjalusministtar NRK: ii odne. Dat čalmmustahttá sihke dehálaš historjjálaš dáhpáhusa ja ovddasta maid dan ahte das álggii juoga ođas; namalassii dat ahte mii soađaimet báldda bálddalaga earet eará fránskkalaš, polskalaš ja brihttalaš soalddáhiiguin. Dat lei ge mii lei vuođđun lihtolaččaid oktiigullevašvuhtii mii dál lea Nato.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.