WWF mielde Lofuohtas
Dán vahku lágida Máilmmi Luonddufoanda WWF jahkekonferánssa Spoalavuolis. Gonagaslaš allavuohta Ruvdnaprinseassa doalai rahpansártni, mas son deattuhii man dárbu lea beaivválaš eallimis dahkat ruoná válljemiid.
Leat WWF mielbargiid miehtá máilmmi geat dál čoahkkanit Spoalavuollái, ja galget konferánssa oktavuođas ráhkadit plánaid dasa movt organisašuvdna galgá bargat boahttevaš jagiid.
Dehálaš birasjahki
WWF jođiheaddji Norggas, Nina Jensen, dadjá ahte 2015 lea hui dehálaš birasjahki, go galgá lágiduvvot dálkkádat bajemusdásičoahkkin Pariissas maŋŋelaš dán jagi. Dálkkádagat lea diehttelas maid fáddán Lofuohta konferánssas, nugo maiddái eará hástalusat mat gusket olles máilbmái, diekkárat go olju - ja gássaohcan Árktalaš guovlluin, arvevuovddi billisteapmi, badjelmearálaš guollebivdu ja áitojuvvon eallišlájaid bivdin.
Ruoná válljen beaivválaš eallimis
Ruvdnaprinseassa Mette-Marit bovdejuvvui doallat rahpansártni danin go son lea guhkit áiggi juo čájehan stuora birasáŋggirduššama – seamma beroštupmi lea maid Majestehta Gonagasas, guhte lei organisašuvnna vuosttaš presideanta, dalle go WWF vuođđuduvvui Norgii 1970:s.
Ja Ruvdnaprinseassa muittuhii ge sártnistis dan maid Gonagas logai, ovdalaš dán jagi go lei Troll dutkanstašuvnnas guossin Anárktalaš guovllus. Dalle logai Gonagas ná otná bajásšaddi buolvva birra: - Jáhkán sii leat ollu jierbmábut go mii leat leamaš.
Ja juste dien áššái bijai ge Ruvdnaprinseassa deattu iežas sártnis. - Namalassii movt mii buohkat sáhttit beaivválaš eallimis dahkat jierpmálaš, buriid ruoná válljemiid. Son deattuhii dan ahte vaikko mis dál leat ge eambbo dieđut, ja vaikko dálkkádathástalusat leat ge eanet dutkojuvvon go goassege ovdal, de leat oallugiin mis váttisvuođat nagodit čađahit beaivválaš buriid, ruoná válljemiid.
– Mii fertet čalmmustahttit ruoná válljemiid maid olbmot sáhttet bargat iežaset beaivválaš eallimis, mii fertet dahkat daid álkibun, nu ahte dat dovdo jierpmálažžan ja suohtasin buohkaide, ávžžuhii Ruvdnaprinseassa.
Birasberošteaddji oahppit
Ruvdnaprinseassa Mette-Marit áŋgiruššá oažžut nuoraid fárrui bargagoahtit dan badjelii ahte oažžut buoret dálkkádagaid. Son ohcalii áinnas nuoraid fuomášumiid. Danin heivii ge bures fitnan Lofuohta Álbmotallaskuvllas, gos lea dákkár čuovvunčálus Ruonábut – Eanet tøffa - Lieggaseabbo.
Guossástallan lei Gávvalváhkis iđđes ovdal go konferánsa rahppojuvvui. Ruvdnaprinseassa beasai gullat skuvlla doaimmaid birra, ja sus lei maid dat illu ahte beasai skuvllas borrat lunšša ohppiiguin. Lunšabottus besse lunddolaččat ságastallat ohppiid vásáhusaid birra dan čáppa luonddus mii sin birrasis lea, ja besse maid humadit oppalaččat birrasa birra ja álbmotallaskuvlla eallima birra.
Ruvdnaprinseassa beasai maid oaidnit Govvensuorggi ohppiid govvačájáhusa, mas sii čalmmustahttet luonddugovaid ja olbmuid ja luonddu ovttasdoaimma.
Bođii Spoalavuollái viđasiessagiin
Ja dasto jotke mátkki meara mielde WWF konferánsii. Álbmotallaskuvllas lea čáppa viđasiessat mii geavahuvvo dávjá oahpaheamis. Ruvdnaprinseassa manai fatnasii, ja oktan ohppiiguin jovde sii Spoalavuoli/Svolværa hámmanii.
Fanasmátkkis beasai Ruvdnaprinseassa oaidnit Lofuohta čáppa luonddu meara bealde, ja dan vásáhusa namuhii son maiddái iežas sártnis. Son muitalii movt luondduvásáhusat leat njulgestaga vuođđun dasa ahte sus lea nu stuora birasberoštupmi ja man dehálaččat luondduvásáhusat leat sihke sutnje ja Ruvdnaprinsii.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.