Rabai seminára Antárktisa birra

Gonagasbárra álggahii stáhtaguossástallama ikte oaivegávpogis Canberras, ja dál soai leaba ollen Sydney gávpogii, gos sudnos lea prográmma moadde beaivvi.

Antárktisseminára

Antárktis lea hui dehálaš Norgga ja Australia oktavuođas. Goappešat našuvnnat leat poláranašuvnnat mat oamastit eanaguovlluid Antárktisis.

Since the 19^th century, seafarers, explorers and scientists from our two countries have been involved in mapping and exploring Antarctica and adjacent waters and archipelagos, logai Gonagas rahpansártnistis odne. In the 1930s, Norway and Australia both presented sovereignty claims in Antarctica. We were two of the seven claimant nations that in 1959 signed the Antarctic Treaty, thus establishing peace and international cooperation as the underlying principles for the continent.

Roald Amundsen lea okta mii gullá polárahistorjái: Amundsen sáddii telegrámma Australia stáhtas Tasmanias, Hobart báikkis, mas muitalii ahte son lei joavdan Lullipolii. Ja originálagovva mas oaidná Amundsena Lullipolas lea Canberra našunálagirjevuorkkás.

Dál leaba goappešat riikkat ráhkadeamen ođđa plánadokumeantta Antárktisii – Norggas dat galgá leat Stuoradiggedieđáhusa hámis mii vurdojuvvo gárvvistuvvot dán giđa mielde. Gonagas Harald čujuhii dutkanbargguide maid barget Norgga Troll dutkanstašuvnnas Dronnet Maud Eatnamis, gos Gonagas lea oalle easka fitnan. Dutkan mii dieppe čađahuvvo, lea mielde hábmemin dan movt dien guovllu galgá hálddašit.

Ođđa dutkanfoanda

Ođđa dutkanfoanda ovdanbiddjojuvvui otná semináras. Antarctic Wildlife Research Fund lea dan foandda namma, ja das leat čuovvovaš ásahusain ovddasteaddjit: Aker Biomarine, WWF- Norge ja ASOC (Antarctic and Southern Ocean Coalition). Dutkit miehtá máilmmi sáhttet ohcat foanddas doarjaga iežaset prošeavttaide.

Ulbmil lea sihkkarastit dan ahte Antárktalaš guovllu resurssat geavahuvvojit nanu ja bissovaš vuogi mielde. Krill – mii lea eanas Antárktalaš mariidna elliid váldobiebmu- lea okta dain earenoamáš dutkansurggiin maiguin foanda hálida bargat. Elisabeth Røkke attii vuosttaš attáldaga fondii Aker BioMarine bealis eske.

Australian National Maritime Museum

Otná seminára lágiduvvui Australian National Maritime Museas ja maŋŋá seminára rahpama lei maid dilálašvuohta beassat geahčadit oasi musea stuora dávvirvuorkkáin. Gonagas ja Dronnet beasaiga earet eará oaidnit Norgga skeaŋkka Australia 200-jagi ávvudeapmái.

Skeaŋka lei borjjasfanas Kathleen Gillett. Dat huksejuvvui Colin Archer tennjegiid mielde Jack Earlii– gii lei okta Sydney-Hobart borjjasteami duogášolbmáin, ja Earl borjjastii ge dainna fatnasiin vuosttaš race, mii lei jagis 1945. Guokte jagi maŋŋá lei diet fanas nubbi Australia yacht mii borjjastii máilmmijorbadasa birra. Fanas lea nugohčoduvvon ketch ja dasa leat bidjan namman Earl eamida nama.

Norgga vuostáiváldin Australias

Australias ásset birrasii 10 000 norgalačča, ja duppal nie ollugat dáidet leat norgalaš sogalaččat. Ollu norgalaš studeantta čađahit maid oasi dahje olles oahpu dáppe.

Sydney gávpogis lea borjjasklubba Royal Sydney Yacht Squadron beakkán čoahkkananbáiki gávpoga norgalaš borjjasberošteddjiide. Odne lei dien klubbas Gonagasbára vuostáiváldin, ja soai beasaiga dearvvahit ollugiid geat ovddastit Sydney Norgga birrasa.

Gonagas ja Dronnet bođiiga dohko – nugo lea oalle lunddolaš - borjjasfatnasiin. Boomerang fanas fievrredii Gonagasbára yachtklubbii, maŋŋá go soai vuos leigga beassan oaidnit Sydney beakkán hámmana mearabealde.

Odne maŋŋelgaskabeaivvi – báikkálaš áiggi mielde, deaivvadeigga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja preassain Mrs Macquarie’s Chair – báikkis, mii lea dovddus eanamearka Sydney gávpogis. Maiddái ihttášbeaivvi prográmma lea Sydneyas. Ihttin galgá Gonagasbárra earet eará deaivvadit eamiálbmogiid ovddasteddjiiguin, ja Dronnet Sonja áigu čájehit muhtun govaid maid son ieš lea govven ja maid inspirašuvdna lea Norgga luondu.