Mátkki loahppa Istanbulas
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet loahpaheigga ieaska stáhtaguossástallama Tyrkias odne. Álggus beaivvi leigga soai norgga turkala ealáhussemináras, ja dan maŋŋil oaččuiga soai vejolavuođa fitnat geahččamin ovddola Alit moskéa ja Aya Sofia gárdimiid.
Otná seminára lágiduvvui gárdimis man namma lea Istanbul Çırağan Palace Kempinski, ja seminára fáddán lei Tyrkia ja Norgga ealáhusovttasbargu. Leat eanet ahte eanet Norgga fatnasat mat huksejuvvojit Tyrkias ,ja Gonagas čujuhii ge dasa ahte man ávkkála dat lea goappeat riikkaide go sáhttet ovttastahttit Norgga vásáhusaid turkalaččaid skiipahuksenčehppodagain, ja go sáhttet ovttastahttit Norgga designa turkalaččaid teknologiijain maritiima industriijas, oktan suorgin ovttasbarggus mii sáhttá čájehit movt ovttasbargu lea goappeat riikkaide ávkin.
Gávpotovddideapmi ja arkitektuvra lei muhtun eará fáddá semináras. Norgga arkiteaktakantuvra Nordic Office of Architecture vuittii dá oalle aitto gilvvu ahte beassat tennjet máilmmi stuorámus girdiilju, mii galgá huksejuvvot olggobeallái Istanbul gávpoga, ja otná semináras čájehedje máŋga eará gávpotovddidanproeavtta.
Gonagas hálidii maid sáhkavuorustis namuhit ahte mearraborramu lea eará ái mii sáhttá nannet ovttasbarggu:
In this area, too, Turkey and Norway are finding more and more win-win effects. Sharing experience and expertise in seafood production and handling is one example; feeding a healthy population with Norwegian products that augment rather than compete with Turkish production is another.
Alit moskéa ja Aya Sofia
Maŋŋel seminára beasai Gonagasbárra fitnat sihke Alit moskéas (dahje Sultán Ahmet-moskéas, mii lea moskéa namma) ja Aya Sofia gárdimis. Diet guokte ovddola stuora gárdima leat huksejuvvon oalle lahkalaga Istanbula boares gávpotoassái, Sultanahmet.
Alit moskéa huksejuvvui Sultán Ahmet áiggi, álggugeahčen1600- logu, ja lea okta stuorámus moskéain Istanbulas. Dat lea alit nama oon danin go dan siskkobeale seinniin leat eanas vilgesivnnát keramihkkageađggit main leat alit hearvvat.
Aya Sofia hukset lea duhát jagi boarráseabbo (huksejuvvon 532–537) ja lei dan áiggi risttalavuođa stuorámus girku. Go turkalaččat válde vuollásis Konstantinopela 1453:s, de ráhkaduvvui Aya Sofia moskéan – ja dasto dat áiggi mielde sekulariserejuvvui ja ásahuvvui 1934:s musean.
Gonagas logai ieas Tyrkia mátkki birra ná, vuostta sáhkavuorus mii sus lei dán guossástallama oktavuođas:
Sullii duhát jagi dás ovdal, dalle go Norgga vikiŋggat borjjastedje deike, de gohčui sin oaivámu sin geahččat njuolga ovddos go riidejedje gávpogii, ja galge dahkaluddat ahte sin mielas mahká ii leat gávpoga hearvásvuohta ovddoanveara. Dál mii gal beassat sihke geahččat ja ovddoit.
Odne veaigin loahpahuvvo stáhtaguossástallan lunain gos Istanbula guvernøra Hüseyin Avni Mutlu ja su roavvá Mutlu leaba guossoheaddjit.
Faktadieđut Tyrkia birra
Oaivegávpot: Ankara
Stuorámus gávpogat: Istanbul, Ankara, Izmir
Viidodat: 770 760 km² (Norga: 385 186 km²)
Olmmolohku 2010: Sullii 76,8 miljovnna
Almmola giella: Tyrkia-giella
Stivrejupmi: Republihkka
Stáhtaoaivámu 2013: Presideanta Abdullah Gül
Diplomáhtala oktavuođat gaskal Tyrkia ja Norge ásahuvvo 1925:s, ja riikkaid gaskasa oktavuođat leat hui buorit.
Norgga gálvovuovdin Tyrkia lassána jagis jahkái, ja mearrabiebmu lea dat gálvu man johtu lea earenoamá buorre. Statkraft lea investeren čáhcefápmodoaimmaide, ja dađistaga eanet Norgga fatnasat huksejuvvojit Tyrkias.
Badjel 400 000 norgalačča fitne Tyrkias 2012:s, ja ollugat ásset dohko. 2012:s ledje badjel 5000 norgalačča oon ássanlobi. Norggas orrot sullii 16 500 Tyrkia stáhtaboargára ja norgalaččat geain leat ruohttasat Tyrkias.
Gáldu: Olgoriikadepartemeanta
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.