Vest-Agder fylkamátki
Odne vuolgá Ruvdnaprinsabárra fylkamátkái Vest-Agderii. Golmma beaivvis áiguba soai fitnat guđa suohkana guossis dien fylkkas. Lean sakka illudan beassat vuolgit vuostta geardde fylkamátkái iean ruovttufylkii, logai Ruvdnaprinseassa ieas vuostta sártnis.
Go Gonagasskiipa borjjastii Flekkefjordii iđđesbeaivvi, de doppe ledje olbmot sávvamin váimmola buresboahtima Gonagasla Allavuođaguktui. Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit geavaheigga buori áiggi dearvvahit daid ollu olbmuid geat ledje boahtán káijii čuovvut mátkkálaččaid viidáseappot Sirdalii. Ruvdnaprinsabárra hálidii maid bisánit Gyland skuvllas, vaikko dat ii lean ge prográmmas, go soai hálideigga dearvvahit daid ollu mánáid mat ledje čoahkkanan geaidnoravdii. Ja dasto sii ollejedje Sirdalii bealoktanuppelogis.
Guossin skuvllas
Sirdal sátnejođiheaddji, Jonny Liland, sávai Ruvdnaprinsabárrii buresboahtima Sirdalii. Son vuostáiválddii Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa ovttas njeljiin lieđđemánáin Tonstad skuvllas. Aulai ledje čoahkkanan sullii guoktelogi máná, geain lea ieguđet nauvnnaide gullevavuohta, juohkeha ieas riikka leavggain.
Dasto čájehedje skuvlla Ruvdnaprinssa Haakonii ja Ruvdnaprinsessii, soai finadeigga ovtta luohkkálanjas. Doppe ledje 2.luohkkálaččat, ja lei hearvás deaivvadeapmi mánáiguin geat ledje bargamin joavkobargguin dan beaivvi.
Tonstad skuvllas leat oahppit 1.ceahki rájes 10.ceahkkái, ja jur skuvlavistti bálddas lea mánáidgárdi. Go Ruvdnaprinsabárra gearggai skuvlaguossástallamiin, de soai vácciiga Sirdal joatkkaskuvlii, mii maid lea das lahkosis. Doppe muitaledje oahppit skuvlaárgabeaivvi birra ja čájehedje ovdamearkkaiguin makkár doaimmat sin oahpahussii leat čadnojuvvon. Doppe lei maid lávlun ja báikkála historjjá muitaleapmi, ja dan maŋŋil lei luna.
Álbmotluna kulturviesus
Sirdal kulturviesus guossohedje árbevirola borramuaid. Guossit besse máisttait báikkála borramuaid, sihke lánastuvvon luosa, bassojuvvon rávdduid, vildaelliid bierggu ja ibitbierggu. Buot mii feastalanjas dáhpáhuvai, streamejuvvui ja čájehuvvui olbmuide geat ledje dasa olggobeallái čoahkkana álbmotlunii.
Sira-Kvina energiijafitnodat lea okta Sirdal čiehkageađgefitnodagain, ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit čujuhii ge sártnistis dasa man dehála dakkár sihkkaris ja dássedis energiijabuvttadeapmi lea boahttevuođas, mas ii dárbba geavahit nu ollu fossiila energiijagálduid. Ruvdnaprinseassa dajai maid leaikkas ahte jus lihkostuvvet dikut Sira eanu nu ahte dasa lassánit luosat, de sáhttet oaut gonagasla guossit dohko maiddái eahpeformálala guossin.
Čáhcefápmu
Maŋŋel luna lei ge čáhcefápmu ságafáddán, go de finai Ruvdnaprinsabárra Tonstad fápmorusttegis, gullan dihtii eanet dan doaimma birra ja maiddái dan movt Sirdal lea jurddaan go áigu addat «ruoná batteriijan» eurohpála oktavuođas.
Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa beasaiga gullat fitnodaga jođiheami ja historjjá birra, ja beasaiga maid gullat Norhard bohkanfitnodaga birra. Ruvdnaprinsabárra finai sihke maiidnasálas ja turbiidnaetáas, gos beasaiga oaidnit makkár stuora fámuid aggregáhtta 5 bijai johtui. Máiidnasálas lei dáiddalavuohta maid, doppe čájehedje čuovggain Per Odd Aarrestada skulptuvrra «Rein energi» .
Viidáseappot Hægebostadii
Maŋŋel Tonstad guossástallama jotkkii Ruvdnaprinsabárra mátkki Hægebostadii. Doppe manaiga álggos Tingvatn dolomuitopárkii ja guossástallanguovddáii. Doppe presenterejedje Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii ollu báikkála čehpiid, sihke lávlumis, musihkas ja girjjálavuođas – ja jo-jo. Ruvdnaprinsa rámidii nuoraid ovdanbuktimiid ja maiddái dan go olbmot leat nu áŋgirat bargat kulturskuvllaiguin duoppil dáppil.
Maŋŋel sáhkavuoruid ja ovdanbuktimiid besse sii vázzit ja geahččat Tingvatn báikki, gos maiddái lea sin ieaset, «Stonehenge», masa leat nu ollu myhtat čadnojuvvon.
Gievkkanbálvalus
Ruvdnaprinsa čujuhii sártnistis dasa ahte ovdáneamis orrot dihto mihtilmasvuođat:
- Orro leamen nu ahte mii leat eanet ja eanet ohcaligoahtán dan mii lea veahá earenoamá, juoidá maid sáhttit čatnat árbevieruide ja historjái, juoidá mii nanne báikkála servodaga sihke guovllu ávdnasiid ja bargofámu geavaheami dáfus. Dasa lea Hamran gievkkan buorre ovdamearka.
Hamran Gievkkan -ja Snihkkárbáikkis beasai Ruvdnaprinsabárra geahččaladdat gievkkanis sihke gievkkanbuvttadeami – ja maiddái biebmoráhkadeami. Go ledje geargan čájehemiin, de beasai Ruvdnaprinsabárra searvat maŋemus gievkkanosiid čohkkenbargui. Ja dasto galggaiga mannat njuolga geahččaladdangievkkanii, ja doppe čatnalit firkaliid ja álgit lágidit borramua bovdejuvvon gussiide.
Viidáseappot
Hamran báikkis guđiiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa Hægebostada, ja máhcaiga fas Gonagasskiipii. Ihttin joatkiba fylkamátki, soai galgaba leat Lindesnesas diibmu 09.00 ja vuolgiba das viidáseappot Audnedalii. Dasto jotket mátkkálaččat Åseral báikái, ja de loahpahuvvojit dan beaivvi doaimmat Mandalas.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.