Mátkki loahppa Åfjordas ja Bjugnas
Eske iđđes joavddaiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Åfjordii fatnasiin. Doppe oaččui Dronnet sihke liđiid ja mátkki stuorámus buorranastima njealjejahkása Eyla Coynes. Dat lea maŋemus beaivi Gonagasbára fylkkamátkkis Mátta-Trøndelágas.
Muhto sihke vuorasolbmot ja áibbas nuorra Åfjord olbmot ledje guovddáis otná guossástallamis. Diet guokte buolvva deaivvadit sierra dáiddaproeavttas, mii lea ovttasbargu gaskal Åfjord dearvvavuođaguovddáa ássiid ja báikki mánáidgárdemánaid. Ovdalgaskabeaivvi finadii Gonagasbárra dearvvavuođaguovddáis. Doppe beasaiga dearvvahit sihke vuoras ja nuorra oasseváldiid, ja Dronnet Sonja oaččui ovtta sin bargguin skeaŋkan. 91 jahkása fioliniidnačuojaheaddji Kåre Stjern čuojahii «Fagert av landet» Gonagasbárrii.
Dronnet deattuhii dan buori ja aktiiva vuorrasiiddivu go doalai sáhkavuoru Åfjordstorgetis:
- Guossástallan Åfjord dearvvavuođaguovddáis čájehii movt lehpet ovdoanláhkai nannen doaimmaid vuorrasiidda main lea oaivil, ja movt lehpet ásahan buriid kulturvásáhusaid ássiide. Viuvdna mii čájeha movtta, ilu ja maiddái leaikkastallama, muitala ollu dan birra movt movttiidahttin váikkuha dasa ahte olbmot eai dárbba oktovuođas, láittasvuođas ja dorvvohisvuođas eallit – ja dat čájeha maid dán barggu hutkáivuođa.
Márkanbáikkis beasai Gonagasbárra oaidnit vel eambbo suohkana kulturbargguin. Kulturskuvllas lea stuora proeakta mas leat mielde gaskal čiea ja vihttanuppelot jahkása mánát, ja Gonagas ja Dronnet beasaiga vásihit sihke «Snart blir jeg majestet» ja «En sirkel av liv», mat leat viojuvvon Løvenes konge muitalusas, ja maid koara, dánsárat, neavttárat ja solisttat ovdanbukte.
Loahpaheapmi Bjugnas
Bjugnas beasai Gonagasbárra oahppat eanet suohkana kulturnannendoaimmaid birra. Gonagas ja Dronnet beasaiga daid bargguid birra gullat – ja beasaiga maid iea oaidnit bargguid bohtosiid – sihke de go olliiga Bjugnii ja maiddái Kulturviesu luhtte. Nuorra entreprenørskap lea okta oassi diein nannendoaimmain, ja kulturviesu feaskariin presenterejedje Fosen joatkkaskuvlaoahppit ieaset proeavttaid Gonagasbárrii.
Gonagas Harald doalai dán fylkkamátkki maŋemus sártni, mas son rámiida suohkana dán dehála barggu ovddas:
Mun ovdoan daid ollu kulturvásáhusaid maid dinguin lean beasan vásihit! Dat ahte lehpet dihtomielalaččat válljen nannet kultuvrra ja falástallama – earenoamáit mánáid ja nuoraid várás, lea ovdoanveara, ja dan barggu geail lea dát suohkan addan dovddusin. Suohkan nammaduvvui 2004:s dan jagi mánáid-ja nuoraidsuohkanin ja 2006:s fas falástallansuohkanin. Dat lea čevllohallanveara!
Illumátki
Gonagasbárra doalai maid loahpahančoahkkima preassain odne. Das čoahkkáigesii Gonagas Harald fylkkamátkki ja logai ahte dat leama guhkes illumátki – ja dovddahii ahte son lea suollemas trøndár.
Dronnet Sonja rámiidii suohkana bargaomovtta ja bargomiela, maid soai leigga vásihan hui dávjá miehtá Trøndelágarittu dán mátkkis.
Gonagas loahpahii sártnistis giitosiin:
Giitu didjiide buohkaide geat lehpet ráhkadan dán mátkki buorren vásáhussan munnuide. Giitu ustitvuođa, čáppa sániid ja dearvvuođaid ovddas – ja somás loahpaheami ovddas dáppe Bjugnas.
Moai sávve didjiide buohkaide lihku viidáseappot!
Giitu munno ovddas!
Eahkes lágida Gonagasbárra vuostáiváldima Gonagasskiippas.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.