Gonagas Carl IV (1826 – 1872)

Gonagas lei náitalan Nederlándda prinseassain, Louise (1828-1871). Sudno bárdni Carl Oscar jámii ovdal go devddii guokte jagi, ja go Gonagas Carl jámii, de árbi su nuorat viellja truvnno.

Sudno nieida Louise náitalii dánska truvdnoárbejeddjiin Frederikain. Sudno bárdni šattai ge maŋit áiggi Gonagas Haakon VII, Norgga vuosttaš ”iežas” gonagas gaskaáiggi rájes.

Ruvdnen

Gonagas Carl ja Dronnet Louise ruvdnejuvvuiga Nidarosdomenis Dronnega riegádanbeaivvi, borgemánu 5. beaivvi 1860. Girkodávviriid ledje molson ja láhčán girku dán earenoamáš dáhpáhussii. Ruvdnen čuovui 1818 allamielalaš lágideami, muhto lei vel eanet stuorisin ráhkaduvvon. Sivvan dasa lei diehttelas maiddái dat go dál galggai maiddái dronnet ruvdnejuvvot – vuosttaš gearddi 1299 rájes. Sus lei dronnetruvdna oaivvis mii lei ráhkaduvvon Dronnet Desirée plánejuvvon ruvdnemii golbmalot jagi ovdal.

Nuorra gonagas

Gonagas Carl lei dušše 31 jagi go šattai regeantan áhčis buozanvuođa áiggi, ja son lei 33 go árbi áhčis truvnno. Son lei dušše 46 jagi boaris go jámii.

Son lei hui bures liikojuvvon gonagas, ja lávejedje lohkat ahte dat lei danin go son lei nu fávru ja earenoamáš geasuheaddji olmmoš. Son lei máŋgga dáfus nugo olbmuid mielas galggai ge duohta Gonagas leat.

Muhto regeantan son gal vuiottahalai máŋgga geardde go geahččalattai čuoččuhit gonagasfámus, ja ii ge son čuollan Norgga beali nákkuin mat šadde ruoŧa beroštumiid hárrái. Nugohčoduvvon stáhtaámmátnággu govvida dan hui bures:

Stáhtaámmátnággu

Stáhta ámmáthearrá lea son gii fyrsta ovddas jođiha muhtun riikka dahje provinssa hálddašeami. Dat ahte Gonagasas lei stáhtaámmát Norggas, dulkojuvvui norgga bealis mearkan dasa man olu vuolit dássi Norggas lea uniuvnnas, ja dien ámmáha vuostá lei garra vuosteháhku Norggas.

Ruvdnaprinsan ja regeantan lei Gonagas Kong Carl addán norgalaččaide lohpádusa ahte son áigu stáhtaámmáha heaittihit. Muhto go son Gonagassan galggai cealkit iežas miehtama dasa norgga stáhtaráđis, de biehttaledje ruoŧa riikkabeaivvit ja ráđđehus dohkkeheamis dan mearrádusa. Gonagas Carl maid vuollánii sin beallái, ja biehttalii vuolláičállit láhkarievdadusa. Carl IV gonagassii šattai stáhtaámmátášši, mii dáhpáhuvai oalle álggus su ráđđenáiggis, stuora táhpa.

Gonagasas rolla nuossá

Gonagas Carl áŋgirušai skandinavia beroštumiid ovddas, ja livččii áinnas dáhtton oaidnit buot golbma davviriikka oktan.

Go dovdogođii ahte šaddá soahti gaskal Dánmárkku ja Duiskka, de lohpidii Carl IV ahte Norga ja Ruoŧŧa galggai soađis leat dánska bealde. Muhto go soahti buollái 1864:s, de almmatge biehttalii ruoŧa ráđđehus doahttalit Gonagas lohpádusa. Ii Norgga ráđđehus ge dáhtton searvat soahtái. Vuot okte vásihii Gonagas ahte ii ožžon doarjaga dehálaš áššis. Olgoritpolitihkka lei árbevirolaččat leamaš Gonagasa bargosuorgi. Muhto dien rájes dat ii lean šat nu diehttelas ášši.

Ledje ollu nákkut Gonagas Carl IV ja Stuoradikki gaskkas. Muhto duohta stuora nággu galggai boahtit easka su maŋisboahtti, Oscar II áigodagas.