Gonagas Olav sivdnádallan

1814 Vuođđolágas lei paragráfa mas celkojuvvui ahte Norgga Gonagas galggai ruvdnejuvvot Nidarosdomenis. Maŋit áiggi boahtigohte olbmot eará oaivilii, ja oaivvildišgohte ahte ruvdnenlágideapmi ii lean demokráhtalaš. Stuoradiggi mearridii stuora eanetloguin 1908:s sihkkut ruvdnenparagráfa.

Go Gonagas Haakon jámii 1957:s, de ii gávdnon ge mearriduvvon seremoniija dasa movt vihahit ođđa gonagasa, earret go ahte váli dahkat Stuoradiggái. Muhto ii gávdnon nuppe bealis ge makkárge gielddus mii hehttii lágideamis juoidá jus Gonagas ieš dan hálidii.

Ođđa árbevierru guhkes ruohttasiiguin

Gonagas Olav V:s lei imaštanveara historjjálaš diehtu ja son anii árvvus dehálaš árbevieruid. Danin son ieš dovddahii Nidaros bismii ahte su persuvnnalaš sávaldat lea beassat sivdniduvvot Nidarosdomenis vuostáiváldin dihte Ipmila buressivdnádusa su barggus badjelii.

Gonagas lei ieš áŋgirit mielde sivdnádallan dilálašvuođa plánemis. Dáinna sávaldagain jotkkii Gonagas Olav árbevieru mii manná guhkás maŋos áiggis, sihke dološ Øyratinget gonagasmáidnumiidda ja maiddái norgga gonagasaid ruvdnemiidda 1163 rájes gitta 1906 rádjái.

Vuosteháhku

Gerhardsen Ráđđehus ii lean nu mielas dákkár oskkolaš lágideapmái, ja geahččalii dan allamielalaš dili láivudit nu ollu go vejolaš. Muhto Gonagas Olav ražai aŋkke oažžut doarjaga iežas sávaldahkii, vaikko son muđui leige hui oskkáldas Ráđđehusa mearrádusaide. Gonagas barggai dan danin go sus lei čiekŋalis oskku beroštupmi ja son oinnii dan iežas gohččumin nugo Gonagas. Son hálidii girku buressivdnádusa barggus badjelii ja dáhtui našuvnnalaš sereminiija mii galggai čájehit ahte son dál vihahuvvui iežas álbmogii.

Stuora oassálastin

Ráđđehus lei mearridan ahte dušše golmmas Stuoradikki presideantagottis, golmmas Ráđđehusas ja alimusrievttijustitiarius galge leat mielde girkus guovddáš eiseválddiid bealis. Ráđđehus hálidii ahte dat muđui galggai leat dušše báikkálaš lágideapmi Troandimis.

Muhto bisma Arne Fjellbu, sihkkarit Gonagas Olav buressivdnádusain, sáddii reivve Stuoradiggái ahte sii ráddjejit sajiid buohkaide geat hálidit boahtit. Oanehaš áiggi geahčen ledje eanas stuoradiggeáirasat dieđihan ahte sii hálidit boahtit, ja sivdnádallan šattai stuora, našuvnnalaš allameassun, mii sáddejuvvui njuolggosáttan radios.

Seremoniija

Seremoniija jođiheigga Nidaros bisma, Arne Fjellbu ja Oslo bisma, Johannes Smemo, searválaga. Gonagas Olav čohkkedii nuppi 1818 ruvdnenstullui. Maŋŋel sártni loaiddastii Gonagas allaáltára ovdii, ja bisma Fjellbu logai sivdnádallanrohkosa:

”Agálaš, buotveagálaš Ipmil, almmálaš Áhčči, mii giitit du gii árpmuinat leat doallan gieđat min álbmoga badjel sihke bahás ja buriid áiggiid gitta dán beaivvi rádjái. Gula dál odne min Gonagasa ja min rohkosa.

Mii rohkadallat dus, geahča árpmuinat Gonagas Olav V beallái, nanne su vuoiŋŋainat ja atte sutnje viisodagat ja ráfát. Divtte su gonagasdoaimma šaddat ávkin ja buressivdnádussan Norgga eatnamii ja álbmogii. Leage lahka jus bahás beaivvit bohtet. Divtte du duohtavuođa ja buorrevuođa šaddat su eallimii vuoibmin ja illun.

Agálaš gievrras Ipmil, sivdnit min Gonagasa, leage álo su hearrá ja su gonagas. Atte olles su vissui buot attáldagaid áigái ja agálašvuhtii. Amen.”

Gonagas Olav muittii álo maŋŋil sivdnádallan dilálašvuođa stuorámus boddun iežas eallimis, go son dagai dakkár lihtu maid dušše jápmin sáhtii doadjit.