Prinseassa Astrid, Ferner roavvá

Earenoamážit gohččojuvvon Stáhtaráđi čoahkkimis maŋŋá Prinseassa riegádeami, almmuhii Gonagas Haakon VII ahte prinseassa namma galggai leat Astrid Maud Ingeborg.

Ii Prinseassa Astrid ii ge su oabbá, Prinseassa Ragnhild, gii lea goasii guokte jagi boarraseabbo, leat truvdnoárbbolaš.

Bajásšaddan

Prinseassa bajásšattai vuosttaš eallinjagiid ráfálaš birrasis Skaugumis Askeris, muhto ráfi nogai fáhkka go duiska soalddáhat márre Norgii cuoŋománu 9. beaivvi 1940. Gonagasbearaš, Ráđđehus ja Stuoradiggi báhtaredje togain Olsos eret, vai okkupašuvdnafápmu ii beassan váldit sin gitta.

Elverumas earránii Ruvdnaprinsa Olav eret iežas bearrašis. Ruvdnaprinseassa Märtha iežas golmmain mánáin, Prinseassa Ragnhild, Prinseassa Astrid ja Prinsa Harald báhtaredje sihkarvuhtii ráji badjel Ruŧŧii. Go ledje muhtun mánuid orron Ruoŧas, de vulggii Ruvdnaprinseassa oktan mánáidisguin fatnasiin USA:ii. Dan botta Gonagas Haakon ja Ruvdnaprinsa Olav oruiga Londonis, orui Ruvdnaprinseassa mánáidisguin olggobealde Washington DC dassážii ráfi bođii 1945:s.

Oahppu

Prinseassa Astrid válddii Examen Artium 1950:s Nissen nieddaidskuvllas Oslos. Son logai Oxfordas 1950 rájes 1952 rádjái. Go Ruvdnaprinseassa Märtha jámii 1954:s, šattai Prinseassa Astrid riikka vuosttašroavvá ja lei dan doaimmas gitta dassážii dalá Ruvdnaprinsa Harald náitalii Sonja Haraldseniin 1968:s. Dan áigodagas ovddastii Prinseassa Gonagasviesu ja Norgga ollu dilálašvuođain sihke riikka siste ja olgoriikkain. Son lei maid áhčis, Gonagas Olav fárus su sivdnádallanmátkkis 1958:s ja Gonagasmátkkošteamis Davvi-Norggas jagi maŋŋil.

Bearaš

1961:s náitalii Prinseassa Astrid Asker girkus disponeanttain Johan Martin Ferneriin, riegádan suoidnemánu 22. beaivvi 1927. Gonagas Olav mearridii ahte náitaleami maŋŋá galggai su nieida gohčoduvvot Prinseassa Astrid, Ferner roavvá.

Náittusbáras leat vihtta máná. Cathrine Ferner Johansen, riegádan suoidnemánu 22. beaivvi 1962, Benedikte Ferner, riegádan čakčamánu 27. beaivvi 1963, Alexander Ferner, riegádan njukčamánu 15. beaivvi 1965, Elisabeth Ferner, riegádan njukčamánu 30. beaivvi 1969 ja Carl-Christian Ferner, riegádan golggotmánu 22. beaivvi 1972.

Prinseassa Astrids, Ferner roavvás leat dáiddalaš attáldagat keramihkas ja málemis.

Almmolaš geatnegasvuođat

Prinseassa Astrid, Ferner roavvá ovddasta ain Majestehta Gonagasa ja Gonagasviesu. Sus leat ollu almmolaš doaimmat juohke jagi. Prinseassa lea Ruvdnaprinseassa Märtha Muitofoandda stivrajođiheaddji ja sus leat maid ollu suodjalandoaimmat maid čuovvu. Son lea earenoamážit čuvvon bargguid mat gusket mánáide ja nuoraide geain lea dysleksi.

2002:s mearridii ráđđehus addit Prinsessii gudnipenšuvnna ánsun dan barggu ovddas maid son lea bargan Norgga ovddas – riikka vuosttašroavván ollu jagiid, ja maiddái go dan máŋŋil ain lea doaimmahan ollu ovddastanbargguid.