Majestehta Dronnet

Dronnet bajásšattai Vinderenis Oslos, ja válddii realskuvla-eksámena 1954:s. Son čađahii čuvla- ja bivttasgoarrunoahpu Oslo fidnofágaskuvllas. Dan maŋŋá manai son Sveitsii ja čađahii doppe eksámena l'Ecole Professionelle de jeunes Filles Lausannes. Dan oahpahusas lei maid servodatfága, rehketdoallu, ja motatevdnen. Maŋŋil válddii Dronnet artiuma privatistan. Go lei váldán eksámeniid fránskkagielas, eŋgelasgielas ja dáiddahistorjjás Oslo Universitetehtas, de oaččui cand. mag. virgenamahusa.

Bearaš

Sonja Haraldsen deaivvadii Ruvdnaprinsa Haraldiin vuosttaš geardde 1959:s. Ovcci jagi maŋŋá čielggai ahte son beasai náitalit suinna geainna hálidii. Njukčamánus 1968 almmuhuvvui ahte Gonagas Olav lei addán Ruvdnaprinsii lobi náitalit nieiddain gii ii gullan gonagasaide.

Go soai lohpádalaiga, de buollái sáhka Norgga monárkiija boahtteáiggi birra. Vuosteháhku dasa ahte Ruvdnaprinsa náitálii borgárlaččat, lei miha unnit go ledje ballan. Ruvdnaprinseassa Sonja vuostáiváldojuvvui bures olbmuin Gonagasviesu ođđa lahttun. Borgemánu 29.beaivvi 1968 vihahuvvuiga soai Oslo Duopmogirkus, ja Sonja Haraldsen šattai Norgga Ruvdnaprinseassan.

Mánát ja mánáidmánát

Gonagas Haraldis ja Dronnet Sonjas leat guokte máná ja guhtta mánáidmáná. Prinseassa  Märtha Louise riegádii čakčamánu 22. beaivve 1971 ja Ruvdnaprinsa Haakon ges suoidnemánu 20. beaivve 1973.

Gonagasbárra válddiiga áhkku-ja áddjá rollaid go Ruvdnaprinseassa Mette-Marit searvvai bearrašii oktan su bártniin, Marius Borg Høiby. Prinseassa Ingrid Alexandra riegádii ođđajagimánu 21. beaivve 2004 ja lea nubbin norgga truvnno árbenráiddus, áhčis Ruvdnaprinssa maŋis. Jagis 2005 riegádii Prinsa Sverre Magnus. Prinseassa Märtha Louises leat golbma niedda vuosttaš náittosdilis: Maud Angelica Behn riegádii jagis 2003, Leah Isadora ges 2005 ja Emma Tallulah jagis 2008. Jagis 2024 náitalii Prinseassa Märtha Louise amerihkálaš Durek Verrettain.

Sivdnádallan

Dronnet Sonja lei Gonagasa mielde dalle go son vuortnui váli vuođđolágalaš ráđđehusmállii Stuoradikkis ođđajagimánu 21. beaivvi 1991. Vuosttaš gearddi 69 jahkái lei Dronnet maid Stuoradiggesálas. Maŋŋil lea Dronnet – ovttas Ruvdnaprinssain – maiddái leamaš mielde go Gonagas lea lohkan Truvdnasártni Stuoradikki allaáiggálaš rahpamis.

Sávaldagaskka mielde sivdnádallui Gonagasbárra Nidarosdomenis Troandimis geassemánu 23. beaivvi 1991. Sivdnádallama oktavuođas čađahii Gonagasbárra logibeaivásaš mátkki Lulli-Norggas, ja maŋit jagi soai finadeigga ollu báikkiin riikka njealji davimus fylkkain. Dan birramátkkošteami soai čađaheigga 22 beaivvis.

Almmolaš barggut

Dronnet čuovvu Gonagasa mielde stáhtaguossástallamiin olgoriikkain, ja son lea maid fárus go olgoriikkaid stáhtaoaivámušat leat stáhtaguossástallamis Norggas.

Juohke jagi čađaha Gonagasbárra dábálaččat ovtta fylkkamátkki, ja fitnaba máŋgga suohkanis dan fylkkas mátkki vuolde. Dávjá soai geavaheaba Kongeskipet Norge go mátkkošteaba Norgga riddoguovlluin.

Dronnegis leat ollu ja máŋggabealálaš doaimmat. Son searvá ollu lágidemiide sihke riika siste ja olgoriikkain, lea mielde audienssain, vuostáiváldimiin ja čoahkkimiin Šloahtas. Lassin su ollu almmolaš doaimmaide, čuovvu Dronnet maid áŋgirvuođain Šloahta bargguid ja eará gonagaslaš opmodagaid doaimmain.

Áŋgiruššan

Dronnet lea hui áŋgiris servodatberošteaddji ja lea máŋgga dilálašvuođas leamaš stuora akšuvnnaid suodjaleaddji ja searvan daidda áŋgirit. Son lei vuosttaš TV-akšuvnna akšuvdnalávdegottis mielde 1974:s, dalle go čohkkejedje ruđaid báhtareddjiide. Son lei 2010 TV-akšuvnna ”Soađis báhtaran” suodjaleaddji.  Ja duo oalle easka, 2016:s, leigga Dronnet ja Ruvdnaprinseassa ovttas TV-akšuvnna "Ovttas mii oažžut veahki dohko gosa dat galgá" suodjaleaddjit, maid Norgga Rukses Ruossa lágidii. Dronnet Sonja lei Norgga Rukses Ruossa várrepresideanta 1987 rájes 1990 rádjái. Majestehta Dronnet lea ožžon Nansen – medálja ON  báhtareddjiid allakomisearas su barggus ovddas.

Dronnet geahččala nu guhkás go vejolaš leat fárus dakkár organisašuvnnaid dehálaš čalmmustahttimiin mat barget sosiála áššiiguin. Ovdalaš juovllaid láve Dronnet Sonja fitnat sosiála initiatiivvaid ja institušuvnnaid guossis mat barget earet eará mánáiguin, nissonolbmuiguin geat leat hearkkes dilis, vuoras olbmuiguin ja olbmuiguin geain ii leat ruoktu dahje geat leat gárihuhttinmirkkuide darvánan. Dronnet lea maid ollu jagiid áŋgirit beroštan sisafárrejeaddji nissonolbmuid diliin Norggas, ja lea máŋgga dilálašvuođas deaivvadan unnitloguálbmogiid nissonolbmuid ovddasteddjiiguin konferánssaid ja semináraid oktavuođas ja vuostáiváldimiin Šloahtas, dahje son lea leamaš organisašuvnnaid dahje priváhta ruovttuid guossis. Dronnet Sonja lea  MIRA-guovddáža suodjaleaddji, mii lea unnitloguálbmogiid nissonolbmuid resursaguovddáš.

Dronnegis lea maid stuora beroštupmi skuvla- ja oahppoáššiide. 2005:s álggahii son Dronnet Sonja skuvlabálkkašumi. Bálkkašupmi addojuvvo juohke jagi muhtun skuvlii Norggas mii lea mearkkašahtti lági mielde doaimmahan dásseárvvu ja  fátmmasteami. Bálkkašumi hálddaša Oahpahusdirektoráhtta, mii maiddái lea nammadan jury mii vállje jagi vuoiti. Bálkkašupmi lea 250 000 kruvnno, ja govva masa Dronnet lea čállán namas.

Dáidda ja kultuvra

Dronnet Sonjas leat ollu beroštumit maid son dikšu ovttas bargguiguin mat sus leat go lea dán riika vuosttašroavvá. Sus lea stuora beroštupmi dáidagii ja kultuvrii, ja searvá kulturlágidemiide ja čájáhusaide nu dávjá go fal sáhttá. Dronnet berošta maid ollu kultursuodjalemiin ja lea Fortidsminneforeningen suodjaleaddji.

Dronnega govvadáiddaberoštumi boađusin šattai ahte oassi su dáiddačoakkáldagas čájehuvvui almmolaččat Henie-Onstad dáiddaguovddážis Høvikoddenis olggobealde Oslo 2001:s, 2012:s ja 2022:s, ja maiddái Scandinavian House New Yorkas 2005:s. 2011:s ásahii son H.M. Dronning Sonja dáiddastipeandda, dan ásaheamis ledje maid fárus Kjell Nupen, Ørnulf Opdahl ja Ole Larsen. Stipeanda addojuvvui álggos davviriikkaid dáiddáriidda geat barget báberdáidagiin, ja suopmelaš  grafihkar Tiina Kivinen lei vuosttaš vuoiti 2012:s. 2014 rájes šattai diet bálkkašupmi internašuvnnalaš ja dan namma rievdaduvvui ja šattai Queen Sonja Print Award. Amerihkálaš multidáiddár Tauba Auerbach lei vuosttaš gii vuittii dán bálkkašumi 2016:s.

Queen Sonja Print Award ulbmil lea oažžut eanet beroštumi ovddidit gráfalaš dáidaga, ja lea, nu guhkás go mii diehtit, stuorámus bálkkašupmi mii gávdno deaddilan dáiddasuorggis.

Maŋemus jagiid lea Dronnet ieš maid bargan grafihkain ja keramihkain, ja lea searvan ollu čájáhusaide riika siste ja olgoriikkain.

Musihkka lea eará suorgi masa Majestehta Dronnegis lea stuora beroštupmi. Son lea Den norske Opera & Ballett, Oslo- Filharmoniija, Oslo Kámmirmusihkkafestivála, FolkOrg, De unges orkesterforbund ja Elverum Feastaspealuid suodjaleaddji. Son lea maid áŋgirit mielde Dronnet Sonja Internašuvnnalaš Musihkkagilvvu lágideamis, mii lea juohke nuppi jagi Norgga operas ja baleahtas. Gilvu geasuha njunuš operataleanttaid miehtá máilmmi. Dronnet čuovvu gilvvu ja addá ieš bálkkašumi vuoitái – masa gullá earát eará gráfalaš dáiddaduodji maid Dronnet ieš lea ráhkadan.

Luondu ja olgoeallin

Norggas dihtet bures man stuora beroštupmi Dronnegis lea lundui, olgoeallimii ja luonddubirrasiidda. Ii gávdno bálljo báiki dán riikkas gosa Dronnet ii leat duolmmastan. Ollu turistabálgáide ja luonddugeainnuide leat bidjan Dronnega nama ja son lea Norgga Turistasearvvi gudnimiellahttu. Dronnet berošta luonddusuodjaleamis ja su birasberoštupmi lea maŋemus jagiid boahtán oidnosii earet eará danin go son lea searvan ruskačoagginákšuvnnaide.

Dronnet lea viššal govvet, ja govve dávjá iežas mátkkiin Norggas. Máŋgga dilálašvuođas sihke dán riikkas ja olgoriikkain, lea Dronnet Sonja doallan logaldallamiid ja govvasáhkavuoruid Norgga birra nugo turistariika, ja lea čájehan govaid maid ieš lea govven.