Gonagasskiippa historjá

Fálaldagas maid Prinsa Carl oaččui Norgga ráđđehusas 1905:s, dalle go jerrojuvvui álgit gonagassan, čállojuvvui maid ahte son galggai oažžut “yachta, ráhkkanahttojuvvon váldit atnui vaikko goas, stáhta rehket ala". Muhto ruđalaš dilli Norggas dakka maŋŋá uniuvnna bieđganeami lei dakkár ahte Gonagas Haakon ii gáibidan sierra skiippa.

Álbmotskeaŋka

Easka maŋŋá 2. máilmmisoađi badjánii fas sierra Gonagasskiippa gažaldat. Aviisačállosiid bokte miehtá riikka ávžžuhuvvui olles riikka searvat addit álbmotskeaŋkka Gonagasa 75-jagi beaivái, namalassii skiippa. Suoidnemánus 1947 ostojuvvui brihttalaš mohtoryacht Philante 1,5 mill. ruvdnui.

Philante

Philante lei brihttalaš yacht, huksejuvvon 1937:s brihttalaš girdifabrihka Thomas Sopwith ovddas. Dan áiggi lei dát mohtoryachta máilmmi stuorámus. Sopwith geavahii skiippa iežas regattafatnasiidda básan, ja 1938:s lei juo Philante norgga mearaid alde vuosttaš geardde – earet eará Hankøregattas. Namma Philante lei ráhkaduvvon oamasteaddji ja su eamida namaid vuođul; Phyllis og Thomas. Phil (mii lea Phyllis oanádus) an(d) T(homas) e(e lasihuvvon dadjama várás).

Eskorteskiipa

Go 2. máilmmisoahti buollái de rekvirerii brihttalaš mearrasuodjalus "Philante". Vuosttaš jagiid geavahuvvui fanas eskorteskiipan Atlánterábi konvoiaide, ja dasto 1942 rájes sirdojuvvui dat konvoieskorte bálvalussii hárjehallanskiipan. 1946:s doaimmahuvvui skiipa ruovttoluotta oamasteaddjái Thomas Sopwith ja jagi maŋŋá dat vuvdojuvvui Norgii.

Skeaŋkka divodeapmi

Gonagas Haakon oaččui skeaŋkan modealla dán skiippas su 75-jagi beaivái, muhto ovdal go Gonagas sáhtii oažžut dán álbmotskeaŋkka, de lei dárbu hukset skiipa earaládje ja ođasmahttit dan. Lei earenoamáš ollu bargu mii čađahuvvui skiippa siskkobealde. Arkiteakta Finn Nilsson lei váldoovddasvástideaddji siskkáldas dávviriid háhkamis. Miessemánu 17. beaivvi 1948 beasai skiipahoavda, kommanderkapteaidna Christian Monsen, geassit bajás kommandovimpela vuosttaš geardde, ja geassemánu 9. beaivvi besse ge addit álbmotskeaŋkka Gonagas Haakonii.

Skiipa gásttašuvvui "Norge".

Geassemánu 9. beaivvi besse ge addit álbmotskeaŋkka Gonagas Haakonii. Govva: Scanpix

Gonagasskiipa

Čuovvovaš jagiid geavahii Gonagas Haakon skiippa jođidettiin Norgga mearraguovlluin ja maiddái mearaid alde guhkkelis. Geassemánu 1955 geavahii Gonagas "Norge", go guossástalai Moldes. Dat lei su maŋemus skiipamátki.

Gonagas Olav váldii badjelasas skiippa maŋŋá áhčis jápmima 1957:s. Dalle iske skiippa teknihkalaš rusttegiid, ja boađus das lei ahte ráhkaduvvui logi-jagiplána man mielde olles skiipa galggai divoduvvot ja maiddái dan teknihkalaš rusttegat ođasmahttojuvvot. Gonagas Olav čuovui áhčis árbevieru ja geavahii Gonagaskiippa sihke priváhta ja almmolaš mátkkoštemiide.

Buollin

Dálvet 1985:s lei "Norge" Horten Verftas divuhusas gos galggai maid ođasmahttojuvvot. Áhcahanbarggu oktavuođas buollái juoga skiippas, ja šattai dakkár dolla mii johtilit viidánii miehtá skiippa. Go dola ožžo jáddat, lei dolla billistan dadjat juo buot, muhto go iske dárkileappot, de oidne ahte dolla ii lean skiippa iige mašiinna jur oalát nagodan billistit. Gonagas mearridii ahte skiipa galggai ođđasis huksejuvvot.

Gonagas Olav inspisere Gonagasskiippa maŋŋá buollima. Govva: Hans Due, Scanpix

Arkiteakta Finn Nilsson oaččui fas bargun doaibmat siskkáldasdiŋggaid arkiteaktan. Bures jagi maŋŋá buollima beasai Gonagas Olav fas váldit háldosis "Norge". De lei skiippas sihke buoret sihkarvuohta ja buoret teknihkka go das lei ovdal buollima.

---

Gonagas Harald válddii badjelasas Norgga maŋŋel Gonagas Olav jápmima 1991:s. Gonagas geavaha skiippa áŋgirit sihke almmolaš mátkkiin ruovttueatnamis ja olgoeatnamiin ja maiddái váldobáikin go Gonagas searvá internašunála regattaide.