Aust-Agderis 2010

Ruvdnaprinsabárra geavaheigga Gonagasskiippa Norge iežaska mátkkis, sudnuide lei liegga buresboahtin go bođiiga gáddái Lillesánddas vuosttaš beaivvi dán mátkkis. Das mátkkošteigga viidáseappot Evje ja Hornnes suohkaniidda, gos álggos bisáneigga Minerálapárkii.

Evje ja Hornnes

Minerálapárka lea okta dain báikkiin Sørlánddas maid eanemus guossit fitnet geahččamin, ja párkka olggobealde lágiduvvui álbmotfeasta go Ruvdnaprinsabárra bođii. Dáppe Ruvdnaprinsa Haakon doalai vuosttaš sártni dán mátkkis, ja gesii ovdan daid ollu nuppástuhttemiid maid suohkan lea čađahan maŋŋá go Suodjalus giddii Evjemoen militearabáikki 2002:s. Guokte konkrehta bohtosa dán nuppástuhttimis leat Evjeklinihkka ja Evje giddagas. Ja doppe finaige Ruvdnaprinsabárra dakka maŋŋelaš.

Evjeklinihkka lea váldán atnui máŋga dain ovddeš militeara visttiin Evjemoenis. Klinihkka lea guovddáš mii bargá badjemearálaš lossa olbmuid dikšumiin. Klinihkka lea ráhkadan dikšunfálaldaga mii čalmmustahttá dan movt eallinvuogi rievdadeapmi sáhttá váikkuhit dasa ahte olmmoš geahppu ja nagoda bisuhit geahppasit deattu.

Evje giddagas lea maid dain ovddeš militearavisttiin. Ruvdnaprinsabárra beasai gullat giddagasa birra ja beasai deaivvadit doppe muhtun olbmuiguin geat čohkkájit giddagasas.

Grimstad

Grimstadas rabai Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Agder - Campus Grimstad Universitehta almmolaččat. Boahtteáiggis galget dáppe leat 250 bargi ja 2.500 studeantta geat lohket ingeniør-, buohccidivššár-, ekonomiija- ja oahpaheaddjefága.

Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit duolmmadeigga oasi mátkkis Campusis Grimstad gávpotguovddážii syhkkeliin. Soai duolmmaideigga syhkkeliin birasgeainnu Holvigas Vesterledii čalmmustahttin dihtii Sykkelgávpoga Grimstad.

Grimstad gávpogis soai váccašeigga ja beasaiga návddašit sihke Ibsen-tablå, mánáid lávlunjoavkku ja jazza. Eahkes lágidii Ruvdnaprinsabárra vuostáiváldima bovdejuvvon gussiide Gonagasskiippas "Norge".

Froland

Go bođiiga gáddái Pollenii Arendalas, de mátkkoštii Ruvdnaprinsabárra ja sudno mieldemátkálaččat Frolándii, gos vuosttaš bisánanbáiki lei Mykland. Myklandii čuzii earenoamáš garrasit 2008 vuovdebuollin, go vuovdi bulii guhtta beaivvi. Ruvdnaprinsabárra manai alážii gos bures soabai oaidnit guovllu mii lea buollan, ja sudnuide muitaledje buollima birra; movt dat lea čuohcan lundui ja mii lea dáhpáhuvvan maŋŋil. Sátnejođiheaddji Sigmund Pedersen válddii liinni eret muitogeađggis ja almmuhii ahte aláš dás duohko galgá gohčoduvvot ”Kronprinsessehøyden”.

Dan maŋŋá mátkkoštii Ruvdnaprinsabárra Frolands verkii. Doppe rámidii Ruvdnaprinseassa Mette-Marit báikkálaš servodaga, man bures dat lea bargan maŋŋá buollima:

- Máŋgga láhkái lea dat imašlaččat váikkuhan dasa ahte báikkálaš servodat lea eanet ealáskan. Ovdošan movt Froland olbmot leat nákcen oktasaččat čohkket fámuid ja movt sii leat bargan maŋŋá buollima. Boađus dain bargguin leat sierra Myklandfoanda ja prošeakta man namma lea Mykland-geaidnu, logai Ruvdnaprinseassa.

Maŋŋá lunšša beasai Ruvdnaprinsabárra fitnat ja oahpistuvvot váldogárdimis. Soai beasaiga fitnat dan lanjas gosa beakkán matematihkár Niels Henrik Abel jámii 1829:s, dušše 27 jagi boarisin.

Arendal

Vuosttaš poasta prográmmas go olliiga Arendalii, lei fitnat Kunsthall Bomuldsfabrihkas. Dáin lanjain leat 1898 rájes ráhkadan bombolstoffaid, ja dál dáppe leat čájáhuslanjat gos čájehit dálá áiggi dáidaga.

Sam Eydes sajis lei álbmotfeasta ollu musihkain go Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa joavddaiga dohko. Doppe beasaiga maid oaidnit Arendal baleahttaguovddáža dánsejeddjiid go dánso.

Ruvdnaprinsa Haakon doalai sártni das, ja son gesii ovdan earenoamážit birasgažaldagaid ja sávai Arendalii lihko go lea šaddan vuosttaš dálkkádatneutrála suohkaniin Norggas. Ruvdnaprinsa namuhii maid eará birasfátta, namalassii dan go šaddošlájaid ja eallešlájaid lohku unnu. Dát ášši lei ge guovddáš áššin go Ruvdnaprinsabárra finai Vitensenteris. Dáppe rabai Ruvdnaprinsa Haakon čájáhusa Naturmangfoldsåret – dat lea čájáhus mii čájeha ahte lea ávki divvut vahágiid maid mii olbmot dahkat lundui ja birrasii.

Ruvdnaprinsabárra geavahii maid vejolašvuođa fitnat UNEP/GRID-Arendalas, dat lea diehtojuohkinguovddáš áššiin mat gusket internašunála birasváttisvuođaide. Soai beasaiga gullat maid guovddáš bargá dan ektui ahte sihkkarastit luonddu šládjeriggodaga.

Vegårshei

Ollu olbmot ledje boahtán dearvvahit Ruvdnaprinsabára go soai bođiiga gáddái Tvedestrandas, ja sii hálidedje oaidnit go soai vulggiiga viidáseappot Vegårsheijii.

Vuosttaš báiki gosa Ruvdnaprinsabárra bisánii dáppe, lei Vegårshei Bioenergi lávdaduvvon liggenrusttet. Doppe geavahit biologalaš boaldámušaid nugo bárkku, smáhkuid ja vuovdebázahusaid energiijan. Dasto vácciiga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit viidáseappot Masis Design AS fitnodahkii. Doppe ráhkadit dáiddaparkeahtaid ja eará čáppa diŋggaid muorra-mosaihkas. Lea Bayadjan bearaš mii jođiha fitnodaga. Sii leat Armenias eret, ja Ruvdnaprinsabárra beasai gullat sin ealáhusdoaimma ja servodahkii searvama birra. Vegårshei lea máŋgga dáfus ovddabealde eará báikkiid dán suorggis. Dan deattuhii Ruvdnaprinseassa go doalai sártni amfias maŋŋelaš.

Guossástallan loahpahuvvui Vegårsheihallenis, gos lei álbmotfeasta, musihkain ja suohtastallamiin.

Gjerstad

Dasto mátkkoštedje sii viidáseappot Gjerstad ja Holmen gárdimii, gos guossohedje báikkálaš borramuša. Gjerstad fuolahanguovddážis guossohedje ges Ruvdnaprinsabárrii gáfe ja gáhkuid. Guovddáža boradanbáikkis soai beasaiga humadit vuoras olbmuiguin ja guovddáža bargiiguin.

Maŋemus báiki gos dán fylkamátkkis finadeigga, lei Abel nuoraidskuvla. Ruvdnaprinsa Haakon rabai skuvlla almmolaččat. Dát skuvla váldojuvvui vuosttaš geardde atnui dán skuvlajagi. Maŋŋá rahpandilálašvuođa beasai Ruvdnaprinsabárra geahčadit skuvlla ja gullat dan birra. Soai beasaiga maid hupmat muhtun ohppiiguin, ja dasto loahpahuvvui guossástallan Abel nuoraidskuvllas – ja maiddái Aust-Agder fylkamátki.