Njuike váldosisdollui

Rogalándá 2009

Čakčamánu 1. beaivvis 3. beaivái 2009 finadeigga Gonagaslaš allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvnaprinseassa Rogalánddas. Guossástallan bisttii golbma beaivvi, ja Ruvdnaprinsabárra geavahii Gonagasskiippa dán mátkkis.

Guossástallan álggahuvvui Utsira suohkanis, mii lea min riikka unnimus suohkan, ja loahpahuvvui Lund suohkanis.

Utsira

Utsira suohkanis finai Ruvdnaprinsabárra ja sudno mieldemátkkošteaddjit geahččamin boares Utsira čuovgadoartna. Dat ceggejuvvui 1844:s ja lea dál suodjaluvvon kulturmuitu. Doppe beasai Ruvdnaprinsabárra gullat dán čuovgadoartna birra ja oaidnit makkár birrasis dat lea. Soai beasaiga maid oaidnit báikkálaš dáiddára Marit Eide Klovning čájáhusa. Ornitologalaš searvi attii Ruvdnaprinsii ja Rivdnaprinsessii giikkáriid skeaŋkan ja mátkemuitun.

Siratun

Čuovgadoartnas mátkkoštii Ruvdnaprinsabárra viidáseappot Siratunii. Feastabáikái mátkkoštettiin beasaiga soai oaidnit Åsa Helgesen bácci, gii lei vuosttaš nissonsátnejođiheaddji Norggas. Feastabáikkis lei lávlun ja musihkka, ovdalgo Ruvdnaprinsa vuolláičálii vuođđogeađggi dan báikkis gosa galgá huksejuvvot ođđa skuvla, mánáidgárdi ja kulturviessu. Lei maid áigi dearvvahit "gutta på Cognac'en" – vihtta eallilan báikki olbmá, ovdalgo mátkkálaččat vulge viidáseappot.

Vindafjord

Maŋŋelgaskabeaivvi joavddai Ruvdnaprinsabárra Vindafjordii. Doppe finaiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa Vindafjordtunet fuolahanguovddážis. Dohko gilvvii Ruvdnaprinseassa Mette-Marit muora "Sansehagenii". Ølen báikkis rabai Ruvdnaprinsa Haakon duhátjagibáikki Vindafjordas, mii lea Joa-Kari párka, maid leat navdán dan áhku gáibmin gii ásai dan báikkis.

Dasto vulge mátkkálaččat viidáseappot heastasáhtuin Ølen falástallanhállii. Doppe oaččui Ruvdnaprinsabárra skeaŋkka Vindafjord ealáhusaid doaimmaheddjiiguin.

Gjesdal

Nubbe beaivi fylkamátkkis álggahuvvui Gjesdal Gonagaspárkkas. Gehččiid searvvis geat ledje boahtán gussiid dearvvahit, ledje 300 skuvlamáná geat čužžo geaidnoguoras gokko Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa vácciiga Jærgarden guvlui. Mátkki vuolde ledje maid kulturovdanbuktimat, lávlun ja musihkka, dánsun ja noaiddástallan. Jærgardstunet siste ledje Internašuvnnalaš nissonjoavkku buvrrit ja ledje maid doaimmat bájis ja láibunviesus.

Dan dilálašvuođa maŋŋel vulggii Ruvdnaprinsabárra viidáseappot geahččat EWOS Innovation gos beasaiga gullat eanet báikkálaš ealáhusaid birra. Ovdalgo sii vulge Bjerkreimii, bisánedje mátkkálaččat Gloppedalsuras, gos Ruvdnaprinsabárrii čuojahedje saksofovnnaid ja muitaledje historjjaid.

Bjerkreim

Maŋŋelis seamma beaivvi joavddaiga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Vikeså báikái Bjerkreimas. Dáppe fitnje sii ON-párkkas, gos ON-vuorrasat čužžo gudniváktan. Ruvdnaprinsa Haakon bijai kránssa muitobáikái.

ON-párkkas váccii Ruvdnaprinsabárra Suohkanpárkii, gos ledje bovden álbmotfestii Svelavatnet nammasaš báikkis. Das lei sihke koaralávlun ja Ulla ja Tulla historja, ja besse oaidnit earet eará sávzabeaskkideami.

Egersund

Egersunddas finai Ruvdnaprinsabárra báikkis mii gohčoduvvo "Bestyrarleilegheita", Meieriet bálddas, mii lea Ruvdnaprinseassa eatni riegádanbáiki. Dasto vudje heasttain ja gearruin báikái mii gohčoduvvo "Grisatorget", ja das váccašedje mátkkálaččat "Hauen" suodjalanguovllu čađa olgogávppašanbáikái. Vácciidettiin deaivvadii Ruvdnaprinsabárra earet eará lávlu muŋkkaiguin "De syngende munkene", geat lávlo Ruvdnaprinsabárrii – ja earenoamážit Ruvdnaprinsessii.

Eahkes lágidii Ruvdnaprinsabárra vuostáiváldima Gonagasskiippas.

Sokndal

Iđđes mátki maŋŋemus beaivvi manai Ruvdnaprinsabárra gáddái Holmenis. Mátkkoštettiin Helleren báikái bisánedje mátkkálaččat Altmark-bácci luhtte gos besse gullat beakkán "Altmark-fearána" mii dáhpáhuvai 1940:s.

Dat guokte viesu mat leat Helleren vuolde, leat hui dramáhtalaš steallis ceakko várregilggas. Viesut maid mii dál oaidnit, leat huksejuvvon álggugeahčen 1800-logu, muhto arkeologat leat gávdnat bázahusaid mat čájehit ahte dieppe leamaš ássan juo boarrasit ruovdeáiggis.

Sogndalstrandas ledje čoahkkanan álbmotfestii amfias, ja sátnejođiheaddji muitalii earet eará movt Sokndal bargá Cittaslow oktavuođas. Sokndal lei vuosttaš suohkan Davviriikkain mii searvvai Cittaslow-lihkadussii. Maŋŋel amfi lágideami de čájehedje gussiide Sogndalstrand kulturhotealla.

Lund

Lund guossástallan álggahuvvui báikki vuođđogeađgefitnodagas NorDan. Dasto vulggii Ruvdnaprinsabárra Båtsportsenterii, gos ledje čoahkkanan álbmotfestii, ja doppe ledje sártnit ja musihkka. Ruvdnaprinsa Haakon doalai iežas maŋŋemus sártni dán mátkkis ja anii vejolašvuođa giitit ollu vásáhusaid ovddas maid mátkkis leigga muosáhan.

Lund fuolahanguovddážis rabai Ruvdnaprinseassa ođđa beaiveruovttu demeanta olbmuide. Fuolahanguovddáža guossástallan lei maŋŋemus báiki Ruvdnaprinsabára dán jagi fylkkamátkkis.

22.02.2010

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas