Telemárku 2008
Golggotmánus 2008 vulggii Ruvdnaprinsabárra fylkamátkái Telemárkui. Gaskal golggotmánu 7. ja 9. beaivvi mátkkoteigga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa guđa suohkanis miehtá fylkka.
Notodden
Notodden lei vuostta báiki gos bisáneigga mátkkis. Ruvdnaprinsabárra bođii boares industriguvlui Tinfos báikkis iđđesbeaivvi, distaga golggotmánu 7. beaivvi, ja manaiga almmola vostáiváldimii Telemarksgalleriijai. Dáppe beasaiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa gullat oanehaččat rávdnjebuvttadeami historjjá ja movt dán guvlui huksegohte industriija, Sam Eyde ja Norsk Hydro rájes gitta teknologala buvttademiide, earet eará Berget a/s fitnodagas.
Doppe ledje maid dáiddala ovdanbuktimat, earet eará blues, rock ja stev.
Dan maŋŋil rabai Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Redesign ođđa rámbuvrra Notoddenis. Dát proeakta lea oassi máhcahanfitnodagas NOPRO. Biktasat, atnudiŋggat ja stohpogálvvut mat muđui bálkestuvvoe, oot ođđa eallima go divoduvvojit, ođđasis gorrojuvvojit ja ráhkaduvvojit ođđa gálvun.
- Redesign rámbuvra ovttastahttá fámuid bargat dakkár bargguid mat leat buot dehálepmosat min servodagas: Buorre biras, sihke olbmuide ja lundui, logai Ruvdnaprinseassa ieas rahpansártnis.
Dalen Tokkea
Maŋŋelgaskabeaivvi guossástalai Ruvdnaprinsabárra Tokke suohkanis. Tokke suohkanis soai finaiga Tokke kulturviesus gos Tokke kulturskuvlla oahppit dánso, lávlo ja čuojahedje.
Tokke dearvvavuođaguovddáis rabai Ruvdnaprinsa Haakon dearvvavuođaguovddáa ođđa ossodaga almmolaččat.
Beaivi loahpahuvvui mállásiin árbevirola Dalen Hoteallas gos soai maid idjadeigga.
Fyresdal ja Nissedal
Gaskavahku 8.beaivi álggii guossástallamiin Telemark Kildevann fabrihkas. Go leigga beassan gullat fabrihka bargguid birra, de vulggiiga viidáseappot Folkestadbyenii. Váccidettiin váldogáhta mielde beasaiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa máistet báikkála biepmuid ja fitnat standain gos sihke mánáidgárdi, 4H ja ohppiidfitnodagat ledje oasálastin, ovdal kulturdoaluid Øyskogenis.
Nissedálas finaiga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Treungenis. Dáppe soai čuovuiga lágidemiid Fleirbruksviesus, ja doppe doalai Ruvdnaprinseassa sártni psyhkala dearvvavuođa Máilmmibeaivvi oktavuođas.
Kragerø ja Bamble
Gaskavahku eahket joavddai Ruvdnaprinsabárra Kragerøii, ja maŋit iđit soai álggaheigga beaivvi Levangsheia fuolahusguovddáis. Dán guovddáis soai mátkkoteigga Gaven fatnasiin Stabbestad feargakájas Kragerø guovddáii. Fatnasa dearvvahedje saluhtain Gundersholmen riddofortas, go sii vudje Gundersholmen meattá.
Maŋŋá vuostáiváldima Kragerø hámmanis, čájehedje Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii Kittelsenmusea. Dan maŋŋá jotkkii mátki Steinmannen – várddusbáikái gos oaidná miehtá Kragerø. Das čáliiga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ieaska signatuvrraid, mat galget biddjojuvvot Gonagas Harald ja Dronnet Sonja namaid báldii.
Bamble lei fylkamátki maŋŋemus bisánanbáiki. Dás vulggii Ruvdnaprinsabárra Croftholmen joatkkaskuvlii, gos muitaledje sudnuide skuvlla birra ja báikkala historjjá. INEOS rusttegis Rafnesas oahpistedje Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa fabrihkas ovdalgo sii fitne etylenfabrihka bearráigeahččanlanjas.