Stáhtaguossit Indias
Odne beasai Gonagasbárra sávvat Presidentii Pranab Mukherjee ja su niidii, Sharmistha Mukherjee, buresboahtima Norgii. Guossástallan álggahuvvui allaáiggálaš buresboahtinseremoniijain Šloahttašiljus odne iđđes.
Lea vuosttaš geardi go India stáhtaoaivámuš lea Stáhtaguossástallamis Norggas. Ulbmil lea ovddidit daid buriid oktavuođaid mat min riikkaid gaskkas leat, ja nannet ovttasbarggu ealáhusain ja kultureallimis, ja dutkan- ja oahpahussuorggis.
Guossástallan lea dušše moadde beaivvi maŋŋá go Nobellávdegoddi almmuhii ahte dán jagi ráfibálkkašupmi addojuvvo IndiaKailash Satyarthi ja pakistana niidii Malala Yosufzai sudno bargguid ovddas vuostálastit mánáid ja nuoraid badjelduolbmamiid, ja dan barggu ovddas maid soai bargaba ovddidit mánáid rivttiid ohppui.
Buresboahtinseremoniija
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa čuovui Presideantta ja su nieidda Šloahttašiljui, gos Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet vuostáiválddiiga su ovttas Gonagaslaš Allavuođain Ruvdnaprinseassa Mette-Marit.
India ja Norgga leavggat libardedje Šloahttašiljus, gos Gardena musihkkakorpsa čuojahii našunálalávlagiid, ja dan maŋŋá inspiserii Presideanta gudnivávttaid.
Maiddái mánáin geat ledje boahtán čuovvut dien allaáiggálaš seremoniija, ledje Norgga ja India leavggat, ja Presideantat Mukherjee asttai dearvvahit mánáid váccidettiin almmolaš govvemii Loddesálas. Doppe lei maiddái Prinseassa Astrid, Ferner roavvá.
Kránsabidjan Našunálmonumeantta luhtte
Gonagas Harald čuovui PresideanttaMukherjee Akershus Festniŋgii, ja doppe bijai Presideanta lieđđekránssa monumeantta lusa muitun sidjiide geat gahčče 2.máilmmisoađis. Lea árbevierru ahte stáhtaoaivámuš gii boahtá stáhtaguossástallamii Norgii, bidjá liđiid dien muitomearkka lusa.
Stuoradiggi ja Oslo Ráđđeviessu
PresideantaMukherjee guossástallá Norggas njunnošolmmožin stuora sáttagottis, gos earet eará India parlameanttalahtut leat fárus.Presideanta ja Sharmistha Mukherjee finaiga maiddái Stuoradikkis, ja doppe dearvvaheigga StuoradiggepresideanttaOlemic Thommessen, ja dasto čuovui Gonagasbárra gussiid Oslo Ráđđevissui.
Ráđđeviesus sávai Oslo sátnejođiheaddji Fabian Stang buresboahtima ja oahpistii gussiid stuora feastasálii gos besse návddašit kulturovdanbuktimiid.
Frammuseas
Veaigin fitne guossit Fram-museas. Museas lea davvimátkkošteddjiid fanas Fram ja doppe lea muitalus Norgga davvimátkkošteddjiid birra. Ja sáhka lei ge davviguovlluid ja dálkkádagaid birra, go musea direktevra Geir Kløver sávai gussiide buresboahtima.
Gállamállásat
Eahkes bovdeba Gonagas ja Dronnet gállamállásiidda Gonagaslaš Šloahtas, gudnin India Presidentii jaSharmistha Mukherjee. Doppe leat maiddái Ruvdnaprinsabárra ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá. Dohko leat bovdejuvvon 193 guossi mállásiidda.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.