Rabai Jotun ođđa fabrihka

Ruvdnaprinsa beasai oahpásnuvvat fabrihkkii ovdal rahpandilálašvuođa. Rahpan lei ordnejuvvon nu ahte Ruvdnaprinsa, stáhtačálli Dilek Ayhan, Leningrada guvernøra Alexander Drozdenko, várreministtar  Svetlana Ivanova ja Jotun stivrajođiheaddji, nuorat Odd Gleditsch deaddeledje guhtege boalu mii lei málabreahtas.

Dasto čuvvo sártnit ja máŋga musihkkabihtá, okta sis gii lei fárus, lei Alexander Rybak. 

Jotun Ruoššas

Dál galget čađahit geahččalanbuvttadeami dien ođđa fabrihkas, ovdal go duođas buvttadišgohtet málaid vuovdima várás geasset. Jotun lea bidjan sullii 1,7 miljárdda rubela dán prošektii, dat lea sullii seamma go 300 miljovnna Norgga ruvnno. Fabrihkka nagoda buvttadit 12 miljovnna littara mála ja 3600 tonna pudderláhka jagis. Doppe leat ođđaseamos mašiinnat ja biergasat mat galget sihkkarastit buori dearvvašvuođa ja oadjebas bargobirrasa buvttadanbargosajis.

Go fabrihkka boahtá ollásit johtui, de das galget leat birrasiid 150 bargi. Jotunis leat dál badjel 40 buvttadanbáikki miehtá máilmmi. Váldokantuvra lea Sandefjordas.

Ságastii Norgga-Ruošša ealáhussemináras

Eske árrabeaivvi lei Ruvdnaprinsa ealáhusseminára rahpamis St. Petersburg gávpogis. Sártnistis gesii son ovdan dan duohtavuođa ahte ollu Norgga fitnodagat válljejit ásahit doaimmaid ruoššabeallái.:

– An increasing number of Norwegian companies see the potential – and are, as a result, investing in Russia. Around 100 Norwegian companies are now well established in Russia. Several Russian companies, such as Lukoil and Rosneft, have established themselves in Norway as well. We hope to see many more in the years to come.

Seminárii ledje čoahkkanan badjel 350 oasseváldi, eanas Norgga ja Ruošša ealáhusaide gullevaččat, ja oljo- ja gássaindustriija ja mátkeealáhusaid ovddasteaddjit. Prográmmas lea maid neahttadeaivvadeapmi Norgga-Ruošša gávpegámmáris, INTSOK-workshop, ovttasbargu mii lea čadnojuvvon davviguovlluide ja ealáhusseminára maid Innovasjon Norge lágida.

Sáhkavuorru studeanttaide

Ruvdnaprinsa Haakonis lei maid sáhkavuorru Baltic State Technical University (BSTU) studeanttaide. Ollu ovdalaš studeantta leat bargagoahtán áššedovdin rakeahtta -ja militearateknihkkasuorggis. Dien Universitehtas leat maid váldán oahpu dovddus olbmot, earet eará kosmonauttat Gregorij Gretsjko ja Sergej Krikaljov.

Álgosáhkavuorus logai Ruvdnaprinsa máilmmi beakkán almmigomodaga vuosttaš mátkkošteaddji, Jurij Gagarin sániid, gean govva lei universitehta sála seainnis: «Orbiting Earth in the spaceship, I saw how beautiful our planet is.  People, let us preserve and increase this beauty, not destroy it.»

Ruvdnaprinsa čujuhii buori ovttasbargui mii leamaš gaskal BSTU ja Nordlándda universitehta 23 jagi juo. Badjelaš 100 ruošša studeantta lea oahppan siviilaekonoman dán ovttasbarggus. Maŋemus jagiid leat maid birrasiid 20 studeantta Nordlándda Universitehtas vuolgán juohke jagi lohkat ruoššagiela ja kultuvrra dahje Sustainable Management,  St. Petersburg gávpogis – dat leat oahppu mii lea earenoamáš dehálaš davviguovlluid ovttasbarggus.

Maŋŋel guossástallama universitehtas, manai Ruvdnaprinsa čoahkkimii St. Petersburgga guvernørain, Georgij Poltavtsjenko. Čoahkkin lei gávpotráđđehusa earenoamáš čáppa gárdimis, Smolnij.

Stuorámus márkan Norgga mearraborramušaide

Odne eahkes (báikkálaš áiggi mielde) lei Ruvdnaprinsa Haakon mearraborramušaid lágidan vuostáiváldimis Etnográfalaš museas. Doppe ledje eiseválddiid, siviila servodaga ja ealáhusaid ovddasteaddjit. Trio Mediaeval ja Arve Henriksen leigga ráhkadan kultuvrralaš ovdanbuktimiid dán vuostáiváldimis.

Ruošša lea stuorámus ja deháleamos márkan Norgga mearraborramušaide. Luossa,  dápmot ja sallit leat deháleamos guollesorttat maid dohko vuvdet. 2013:s vuvddii Norga birrasiid 298 000 tonna mearraborramušaid Ruššii.