Rabai Vuođđoláhkaávvudeami
- Ávvudehkot mii ieamet friddjavuođaid viissisvuođain, logai Majestehta Gonagas Harald go Vuođđoláhkaávvudeami rahpansártnis ikte eahket. Dat dahpahuvai historjjála báikkis, Eidsvollas, gos buot dát álggahuvvui.
- Eidsvoll ii leat due báiki. Eidsvoll lea iemearrideaddji Norgga riegádanbáiki. Eidsvoll lea daid friddjavuođaid gietkka maidda mii hukset ieamet eallimiid ja ieamet riikka, - dat leat friddjavuođat maid birra olbmot eará guovlluin máilmmis niegadit ja maid ovddas dorrot, logai Gonagas. Son sávai maid ahte bisoii buorre sadji min gaskkas gos olbmot sáhttet leat ieguđetláganat ja gos lea sadji digatallat:
- Diet 112 Eidsvoll-olbmá ledje ieguhtetlágan oaivilis máŋgga áis. Sáhttá leat juste dat čilgehussan dasa ahte Vuođđoláhka attai nie buorren, dat ahte ledje ieguđetlágan oaivilat, digatallamat ja iehtadallamat.
Sihke Gonagas Harald, Majestehta Dronnet ja Gonagasla Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa ledje ávvudoaluid rahpamis mielde, maid doallodoallit leigga Stuoradiggepresideanta Olemic Thommessen ja museadirektevra Erik Jondell.
Guoktečuođi jagi dás ovdal
Guovvamánu 16. beaivvi 1814:s gohčui dánska Prinsa Christian Frederik, Norgga stáhtadoalli, 21 njunuolbmo Eidsvollii. Doppe son almmuhii ahte son áiggui rihkkut Kieltraktáhta mas Danmárku lei miehtan Norgga Ruŧŧii, ja ahte son áiggui ie čohkkedit truvdnui.
Muhto stuora oassi sis geat bohte čoahkkái, oaivvildedje ahte go juo Danmárku lei addán eret stivrejumi Norggas, de lei stivrenváldi sirdauvvan Norgga álbmogii. Prinsa Christian Frederik mieđai dien eanetlogu oaivilii, ja dasto lei álbmotsuverenitehtaprinsihppa vuođđuduvvon.
Golbma beaivvi maŋŋá sáddii Prinsa Christian Frederik sáni ahte galggai válljejuvvot searvegoddi mii galggai čoahkkanit Eidsvollii cuoŋománu 10.beaivvi, ja galggai doppe hábmet Norgii láhkadokumeantta. Dasto álggahuvvui ge proseassa man boađusin attai Norgga Vuođđoláhka.
Njuolggosátta
NRK TV sáddii ávvudoaluid rahpama njuolggosáttan. Eidsvollvisti – mii lea čábbát ođasmahttojuvvon ávvudoaluide – lei čáppa duogágovva ávvudoaluin, man birastii muohta ja dollaspáidarat.
Nadia Hasnaoui jođihii prográmma, gos muitaluvvui historjá ja Vuođđolága mearkkaupmi čalmmustahttojuvvui musihkain, dánssain ja ságastallamiiguin.
- Eidsvoll lea eanet go due dábála báiki, loahpahii Gonagas.
- Eidsvoll lea min iestivrejumi morránanbáiki. Dáiguin sániiguin almmuhan mun ahte Vuođđoláhkaávvudeapmi 2014 lea rahppojuvvon – ja sávan ahte mii searválaga sáhtáeimmet cealkit:
Ávvudehkot mii ieamet friddjavuođaid viissisvuođain.
Ellot mii Vuođđolága mielde vissisvuođain ja lagamuččain berotumiin.
Diktot mii jagi 2014 addat dakkár jahkin goas mii duođai bargat juoidá mii duohtavuođas mearkkaa midjiide juoidá.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.