Máŋggakultuvrrala nissonbeaivi
- Muhtomin mii fertet leat roahkkadeappot, vai duostat ieamet jiena geavahit. Ja juohke háve addat mii eanet ollisin olmmoin, logai Majestehta Dronnet go sus lei sáhkavuorru Folketeateris odne, gos ledje ollu olbmot. Dronnet searvvai IMDI nissonbeaivvi lágideapmái ja nissonolbmuid jienastanlobi ávvudeapmái.
Lágideapmi lei nissonbeaivvi váste, muhto doalut ledje maid muitun dasa go lea 100 jagi dan rájes nissonolbmot oo almmola jienastanlobi Norggas. Lei Searvadahttin- ja girjáivuođadirektoráhtta (IMDI) mii lei doaluid lágideaddji. Doaluid váldoparola lei "Geavat jienat". Die lea duppal ávuhus, buohkat ávuhuvvojit geavahit jienastanrievtti, muhto maiddái diktit ieaset jiena gullot oaivváldallamin, beaivvála eallimis, vai olaha mieldemearrideami ja dásseárvvu.
Geavat jienat
- Jiena sáhttá máŋgga láhkai geavahit, logai Dronnet Sonja. Sáhttá ovdamearkkadihte dadjat juoidá váhnenčoahkkimiin, ovddidit dakkár oainnu masa eai soaitte nu bures liikot, bealutit raes olbmo – ja maiddái sáhttá jiena geavahit go válggain jienasta.
Juoga dáhpáhuvvá minguin go mii geavahit ieamet jiena: Mii njulgestit čielggi. Mii dovdat nannosit ievuođa ja jáhkku alccesis nanosmuvvá. Das lea sáhka min ieaset árvvus. Muhtomin mii fertet faŋaldahttit veahá guhkkelebbui vai duostat geavahigoahtit ieamet jiena.
Ja juohke háve dovdat mii ahte mii addat eanet ollisin olmmoin.
Ulbmil Searvadahttin- ja girjáivuođadirektoráhta lágidemiin lei oaut olbmuid searvat ja berotit das ahte nissonolbmuin galget leat seamma vuoigatvuođat beassat oassálastit servodagas. Buohkat geat hálidedje ávvudit njukčamánu 8.beaivvi besse searvat, muhto earenoamá buresboahtin ledje sii geain lea sisafárrejeaddji duogá, ja badjel duhát olbmo ledje boahtán Folketeaterii odne.
Amtmannens Døtre
Dronnet muittii maid sártnistis ovdde áiggi nissonolbmuid vuoigatvuođaid bealuteaddji, Camilla Collett:
- 160 jagi dás ovdal čálii Camilla Collett románas«Amtmannens Døtre» nissonolbmuid birra geat ieguđetláhkai rahče gávdnat alcceseaset saji servodagas. Son čállá nissonolbmuid birra geat adde rahčat oaut servodaga sin dohkkehit ja gullat. «Amtmannens Døtre» romána nissonolbmot guđđe ieaset oadjebas birrasa gos sis ledje ruohttasat – ja vulge ođđa ruovttubáikái gos dovde ieaset amas olmmoin. Jáhkán ollugat mis geat odne leat dasa čoahkkanan dovdat dien dovddu
Feastačájáhus
Konferansier Hannah Wozene Kvam jođihii čájáhusa mii sisttisdoalai sihke musihka, mas ledje fárus Queendom ja Navid Rezvani, Francesca Golfetto ja Kari Helene Østby dánssa. Kulturministtar Hadia Tajik doalai nuppi sártni dán beaivvi, njealji áŋgiris nissonolbmo jietna gullui ságastallama bokte. Evelyn Rasmussen Osazuwa ovdanbuvttii monologa mas muitalii mahká muhtun suffájienasteaddji jurdagiid. Nosizwe Baqwa band loahpahii dilálavuođa.
Maŋŋel čájáhusa beasai Dronnet Sonja deaivvadit njeallje sisafárrejeaddji nissonolbmo, ja beasai singuin ságastallat.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.