Quatar ja FAE 2010
Cuoŋománu 11.-14. beivviid 2010 guossástalai Ruvdnaprinsa Haakon Quatar ja Ovttastuvvon Arábiala Emiráhtaid. Guossástallan čalmmustahttá man stuora gávpe-ja ovttasbargoguoimmit Quatar ja Emiráhtat leat addagoahtán.
Guossátallan álggii Qataris. Doppe lea Norgga indistriija leama juo 60-logu rájes, ja Norgga ja Qatar gaskasa gávppaeapmi lassána dađistaga.
Qatalum rahpan
Qatalum lea okta máilmmi stuorámus alumiidnafabrihkain, ja lea ovttasbargu gaskal Norsk Hydro ja Qatar Petroleum. Lea Hydro teknologiija mii suddadanommaniin geavahuvvo, maid Årdal dutkanossodat lea ovddidan. Dán mállet elektrolyseteknologiija rehkenasto leat hui beaktil ja lea buoret birrasii go ommanat maid ovdal leat geavahan.
Ruvdnaprinsa Haakon ja Qatar Emira, Allavuohta Sjeik Hamad bin Khalifa al-Thani, čuovuiga ovttas dan allaáiggala rahpama, ja dan maŋŋá čájehedje ja muitaledje sudnuide industriija birra.
Norgga skuvla Qataris
Go lei geargan Qatalumis, de finai Ruvdnaprinsa Haakon Qatar norgga skuvllas. Doppe son beasai daivvadit skuvlamánáiguin geat vázzet dien skuvllas. Mánát ledje ráhkadan ieaset čájáhusa mas ovdanbukte movt sin eallin Qataris lea, sihke skuvlaárgabeaivi ja ástoáigi.
Skuvllas leat dál sullii 150 oahppi, ja doaimmat leat hui ollu dán guovllu fabrihkaid doaimmaid duohken. Dál go Qatalum doaimmaiguin leat geargan, de vulget ollu norgalaččat Qataris ruoktot, ja dasto dáidá skuvlla ohppiidlohku maid boahttevuođas addat arvat unnit go dál.
Museum of Islamic Art
Qatar oaivegávpot Doha lea arábiala kulturoaivegávpot 2010, ja Islámaid dáiddamusea lea dán dilálavuođa čalmmusteamis guovddáis. Ruvdnaprinsa Haakon beasai geahčadit musea, man ulbmil lea ieas suorggis addat máilmmi njunu musean. Čoakkáldagain leat manusat, dáida, giehtaduodji ja čikŋageađggit golmma kontineanttas, 600-logu rájes gitta 19. čuohtejahkái.
Eahkes seamma beaivvi mátkkotii Ruvdnaprinsa viidáseappot Quataris Ovttastuvvon Arábiala Emiráhtaide.
Ovttastuvvon Arábiala Emiráhtat
Ovttastuvvon Arábiala Emiráhtat vuođđuduvvui 1971:s, ja das leat mielde čiea emiráhta main guđesge lea oalle muddui iestivrejupmi. Abu Dhabi lea stuorámus, ja dan historjjá sáhttá guorrat 7 000 jagi maŋos áiggis. Doppe lea dál ollu huksen ja sii barget hui dihtomielalaččat nannet kultuvrra ja turismma. Dasa lassin lea doppe petroleumdoaibma ja barget ollu dakkár energiija ovddidemiin mii ođasmahttojuvvo.
Logaldalai Zayed universitehtas
Ruvdnaprinssa prográmma Emiráhtain álggii Zayed universitehtas. Doppe son doalai logaldallama Development and Dignity birra 300 studentii.
Ealáhusat ja dálkkádathástalusat
Norggas ja Emiráhtain leat oktasa berotumit mat gusket oljo-ja gássabohkamiidda. Maŋŋá logaldallama manai Ruvdnaprinsa Norga maritima oljo- ja gássasuorggi teknologiijabargoguoibmi seminára rahpamii. Sártnistis deattuhii Ruvdnaprinsa ovttasbargovejolavuođaid, ja son gesii maid ovdal Emiráhtaid saji barggus mii guoská dasa ahte gávdnat máilmmi viidosa čovdosiid dálkkádathástalusaide. Dán oktavuođas čujuhii son earenoamáit Masdar-proektii;
Masdar gávpot
Masdar lea arábiala sátni mii mearkkaa gáldu. Abu Dhabi áigumuat Masdar-proeavttain leat hukset vuostta gávpoga máilmmis mii lea karbonneutrála ja gos ii galgga nuoskkideapmi gávdnot. Sii áigut gávdnat ieguđetlágan buhtis energiija ja movt ruskkaid geavahit ođđasit ávkin juogamasa. Ulbmil lea oaut gávpoga addat guovddábáikin dutkamii ja buhtis energiija ja nanu teknologiija ovddideapmái.
Plána mielde galget Masdar gávpogis ássat 40.000 olbmo ja doppe galget vel ásahuvvot bargosajit 50.000 olbmui. Sullii 1500 ealáhusdoaimma galget doppe leat – eanas dain galget vuovdit ja ráhkadit buktagiid mat eai illis birrasa.
Guovddásáttagotti čoahkkin
Doppe ledje maiddái ollu čoahkkimat main ledje fárus Ruvdnaprinsa, Sjeik Hamdan bin Zayed Al Nahyan ja sjeik Nahyan bin Mubark Al Nahyan. Dat ledje norgga fitnodagaid ja Emiráhtaid eiseválddiid alimus dási guovddásáttagottiid čoahkkimat. Čoahkkimiid váldofádda lei nannet guovttebealat oktavuođaid ja politihkala ja ekonomala ovttasbargguid.
Ealáhusseminára Dubaias
Maŋemus oassi guossástallamis lei Dubaias. Dát Emiráhtta lea guovllu ekonomala guovddá, gos leat viiddis gávpedoaimmat. Dubaias ásset birrasii 1000 norgalačča, oallugat sis barget shipping ja petroleumdoaimmain.
Norgga gelbbolavuohta mearrateknologiija ja IKT suorggis lei váldosáhkan semináras maid Ruvdnaprinsa rabai vuostta oassin Dubai prográmmas. Rahpansártnistis son deattuhii dan man ollu máhtu Norga lea huksen mearradutkan suorggis – dat lea gelbbolavuohta maid sihke Dubai ja Emiráhtat sáhttet atnit ávkin.
Audiensa
Maŋŋá seminára lei Ruvdnaprinsa Haakonis čoahkkin Allavuohta Sjeik Hamdaniin, gii lea Dubai Ruvdnaprinsa. Soai finaiga fárrolaga Burj Khalifas– mii lea alimus doardna máilmmis. Doardna lea badjel 800 mehter alu ja das leat 160 etáa. 124. etáas lea várdanstealli gos Sjeik Hamdan čájehii Ruvdnaprinsa Haakonii čáppa Dubai gávpoga.
Dry Docks
Skiipahuksenbáikkis Dry Docks huksejit, molsot ja divodit skiippaid ja offshoreinstallauvnnaid. Gaskamearálaččat leat juohke jagi 400 fievrru Dry Docks divuhusas. Ruvdnaprinsa Haakon beasai oaidnit ja gullat skiippadivuhusa ja seismihkkafievrru Polarcus Asima birra. Skiipa lea ráhkaduvvon dainna jurdagiin ahte galgá unnimus lági mielde luoitit nuoskkideami ja lea ráhkaduvvon earenoamáit árktala guovlluid várás. Dat lea ge ovdamearkan dasa makkár ovttasbargu lea gaskal Buvai skiipahuksenbáikki ja norgga design ja industriija.
Mearraolbmáid girku
Veaigin deaivvadii Ruvdnaprinsa mearraolbmáid guovddáis muhtun norgalaččaiguin geat ásset Dubaias. Dát báiki lea dán guovllu skandinávalaččaid deaivvadanbáiki. Sis lea doppe fásta prográmma masa gullet lávlunjoavku, iđđesdeaivvadeapmi, lámmohallan, filbmaeahket, ipmilbálvalusat ja tuvravázzin.
Sii guossohedje Ruvdnaprinsii vaffeliid, ja norgga skuvlla mánát lávlo sutnje. Ruvdnaprinsa Haakon giittii dan barggu ovddas maid sihke bargit ja earát barget eaktodáhtolaččat dán guovddáis.
A taste of Norway
Dubai ja Emiráhtaid guossástallan loahpahuvvui norgga mearraborramuaiguin. Bovdejuvvon gussiide guossohedje a taste of Norway, norgga biepmut ja ja earenoamá borramuareahtat.